Indiansin F-tyttöjen tarina
23.02.2012
Tässä iloinen F-tyttötarina Espoosta eli miten Indiansin F-tyttöjoukkue sai alkunsa. Elokuussa harjoituksissa oli 2-3 pelaajaa ja nyt vuodenvaihteen jälkeen joukkueen koko on jo kasvanut 10 kenttäpelaajaan ja maalivahtiin! Alla koko juttu Indiansin sivuilta:
Kuluva kausi on Indiansin tyttöjuniorien osalta sinäänsä historiallinen, että inkkarityttöjä nähdään ensimmäistä kertaa kaikkein nuorimpien tyttöjen, F-tyttöjen sarjassa. Kyseinen sarja järjestettiin valtakunnan tasolla ensimmäistä kertaa viime kaudella, jolloin sarjaa pelasi kolme joukkuetta. Kuluvalla kaudella sarjassa pelaa yhdeksän joukkuetta, Indians yhtenä näistä kuudesta uudesta joukkueesta.
Joukkueen kasaaminen lähti käyntiin hitaasti. Valmennukseen kiinnitettiin heti alkumetreillä seurassa useita vuosia tyttöjunioreita valmentanut Jyrki Paajanen. Elokuussa aloitetuissa harjoituksissa treenejä vedettiin 2-3 tytön ryhmälle. Ennen sarjakauden alkua marraskuussa pelaajia oli kasassa viisi, eli pienin mahdollinen ryhmä otteluihin osallistumiselle. Ensimmäiseen turnaukseen turnaukseen Ruskeasuolla lähdettiin ilman ainuttakaan vaihtopelaajaa, joten hieman arvelutti mitenkähän pienille intiaanitytöille käy. Nyt voidaan todeta, että hyvin kävi ja pelot vastustajien ylivoimasta karisivat voiton ja tasapelin myötä.
Ensimmäisen turnauksen jälkeen yhteistyö E-tyttöjen joukkueen kanssa tiivistyi ja E-tyttöjen pelaajia kutsuttiin mukaan F-tyttöjen keskiviikon harjoituksiin. Kerta kerran jälkeen treeneihin liittyi lisää tyttöjä. E-tytöistä mukaan F:n kokoonpanoon liittyi kolme uutta tyttöä. Lisäksi F-tyttöjen valmennus sai vahvistusta kun Indiansin ja Loiskeen tytöissä kuusi vuotta pelanneet Julia Ylivuori ja Lydia Dahlberg liittyivät mukaan.
Lähtökohtien kauden toiseen sarjaturnaukseen olisi pitänyt olla selvästi ensimmäistä turnausta paremmat, mutta pitkin turnausta edeltänyttä viikkoa joukkueen kokoonpano karisi pelaaja pelaajan perään sairastelujen vuoksi. Päivää ennen turnausta näytti jo vahvasti siltä, ettei tarvittavaa pelaajamäärää peleihin saada ollenkaan paikalle. Tässä vaiheessa jouduttiin turvautumaan soittoon Salibandyliiton nuorisopäällikölle ja hakemaan lupaa muutaman yli-ikäisen pelaajan mukaan ottamiseen seuraavaan turnaukseen. Lupa saatiin, tärkeintähän oli kuitenkin että tytöt pääsisivät pelaamaan. Olisi ollut varmasti myös vastustajille ikävää, jos pelit olisi jouduttu perumaan. Tosin vastustajista Tiikereille päätös tuntui tuottavan mielipahaa, mitä Inkkarit pahoittelevat.
Jos F-tyttöjen syyskausi oli hidasta käynnistelyä ja haastavaa, tapahtui joulutauon aikana iloinen käänne. Tammikuun alussa joukkueeseen liittyi neljä uutta pelaajaa ja Indiansin F-tyttöjen kokoonpano alkoi näyttää jo joukkueelta, kymmenen kenttäpelaajaa ja maalivahti! Tammikuun turnauksessa Campo-Sportissa kentällä kirmasi kaksi kentällistä inkkareita ja peli näytti jo todella hyvältä. Sama iloinen meno jatkui helmikuun turnauksessa kotikentällä Esport Areenalla Inkkarien vastuuturnauksessa. Vuoden vaihteen jälkeen meno harjoituksissa sekä peleissä on ollut ilahduttavan energistä.
Iloisella ilmeellä todella kovalla harjoitteluinnolla joukkue on ylittänyt niin valmentajien kuin varmasti myös omat odotuksensa ja tehneet kentänlaidalla kannustaviin vanhempiin ison vaikutuksen. Vaikka pelaamaan pääseminen ja pelistä nauttiminen ovatkin ehdottomasti ne tärkeimmät asiat, ovat myös tulokset kentällä olleet vakuuttavia ja näyte hyvästä harjoittelusta. Kymmenestä pelaamastaan pelistä Inkkaritytöt ovat hävinneet vain kaksi. Pelaajista moni on saanut kotiin “palkintohyllyllen” muistoksi sen pallon, millä ensimmäinen maali syntyi. Historiallista kautta on jäljellä vielä yksi sarjaturnaus kun 11.3. F-tytöt suuntaavat Porvooseen.
Teksti: WI / Tiedotus
Lähde: Indiansin sivut
Kuva: Tyttösäbä arkisto