Salibandyliigan lokakuun pelaaja Heli Suoreijus haastattelussa

Heli Suoreijus valittiin Salibandyliigan lokakuun pelaajaksi. Tyttösalibandy.fi nappasi urallaan paljon esteitä voittaneen ja tällä hetkellä erittäin hyvää kautta pelaavan NST:n kapteenin Kuukauden pelaaja-haastatteluun.

Heli Suoreijus on todellinen urheilun monilahjakkuus, entinen kilpahiihtäjä joka kävi ennen salibandyuran alkamista pokkaamassa jalkapallon SM-kullan Pietarsaaren Unitedin riveissä. Salibandypiireihin hän kävi tutustumassa jo yläasteikäisenä koulun joukkueessa, mutta silloin muu urheilu meni kuitenkin vielä säbän edelle. Koulun joukkueen valmentaja, joka oli myös NST:n naisten valmentaja Jouni Kemppi, ei kuitenkaan unohtanut tätä lahjakasta lupausta. Kun Jouni muutamaa vuotta myöhemmin kuuli Helin aikovan pitää välivuoden futiksen pelaamisesta, kutsui hän tämän NST:n naisten treeneihin kokeilemaan josko se lahjakkuus olisi pysynyt tallessa.

10 vuotta myöhemmin hän on joukkueensa kapteeni sekä pelaa ehkä parasta kauttaan koskaan. Maajoukkuevalmentajat valitsevat sekä miesten että naisten kuukauden pelaajat koko kauden läpi, ja lokakuun kohdalla kunnia osui Helin kohdalle. Palkinto on hänelle koko uransa ensimmäinen, mutta jos otteet jatkuvat yhtä hyvinä, tuskin viimeinen.

Rakkaus lajiin auttoi uuteen tulemiseen loukkaantumisten jälkeen

Helpolla menestys ei ole kuitenkaan tullut, peliuran varrelle mahtuu vakavia loukkaantumisia, mutta sisukkuutta tai itsepäisyyttä tältä hyökkääjältä ei ole koskaan puuttunut. Hän on joutunut kokemaan huippu-urheilun varjopuolet monesti, polvi ja olkapää on leikattu ja molemmissa nilkoissa on ollut aikojen saatossa jos jonkinlaista vaivaa. Heli on kuitenkin kerta kerran jälkeen jaksanut treenata itsensä takaisin pelikuntoon, ja kysyinkin, mikä muu kuin sisukkuus saa hänet tekemään niin.
- Kai se on tämä valtava rakkaus lajiin, halu menestyä joukkueena ja oma periksiantamaton luonteeni, mitkä saivat minut nousemaan aina uudelleen. Rakastan tätä peliä ja halusin kaikkien loukkaantumisten jälkeen pelata hyvän ja ehjän kauden tässä jengissä. Harkitsin viime kauden jälkeen vakavasti että onko minusta vielä tähän, mutta itsellä oli olo että haluan katsoa kortit loppuun asti ja nähdä mihin asti pystyn vielä kehittymään.

Kovan kesätreenauksen tulokset näkyvät

Olette myöskin harjoitelleet kovaa koko kesän, ja kaikki ovat sitoutuneet viemään joukkuetta yhdessä eteenpäin, joten alkukauden menestys ei varmaan tullut ihan täysin yllätyksenä?
- Ei tullut, kuten sanoit, olemme treenanneet paljon, pururata on tullut enemmänkin kuin tutuksi, ja joukkueen usko omaan tekemiseen on alusta asti ollut korkealla tasolla. Fysiikka meillä on nyt hyvällä mallilla, mutta pallolliseen peliin pitää vielä kiinnittää vähän enemmän huomiota.

Levon merkitystä ei pidä kuitenkaan unohtaa, ei pysty kehittymään jos ei muista välillä levätäkin. Itse olen vuosien saatossa oppinut vihdoin ja viimein kuuntelemaan omaa kroppaani, ja jos tunnen olevani täysin poikki, lepään. Mitä kauden loppuun pelaamiseen tulee, edelleen mennään "takki kiinni" eteenpäin ja tehdään nöyränä töitä menestyksemme eteen.

Kapteenina toimiminen on kunnia-asia

Kapteenin nauhaa Heli on kantanut jo useamman vuoden, ja kokee sen edelleen kunnia-asiana. Kysyin häneltä, millaista vastuunkantaminen on?
- En koe sitä mitenkään raskaaksi, jos sitä tarkoitat? Olen kentällä samanlainen ilman nauhaa kuin sen kanssa, puhuisin yhtä lailla asioista valmennukselle ja pelaajille. Toki puhun enemmän valmentajiston kanssa pelikuvioista ja joukkueen muista asioista, mutta samanlainen pelaaja olisin ilman kapteeniuttanikin. Koen sen enemmän kunnia-asiana kuin vastuuna.

Lokakuun pelaajaksi valitsemisen Heli otti vastaan yllättyneenä ja myöntää hetkeksi jopa liikuttuneensa arvonosoituksesta.
- Kyllä se yllätyksenä tuli, menin liigan sivuille ja sieltä se oma nimi pomppasi vastaan. Hienolta tuntuu ja antaa uskoa omaan sekä joukkueen tekemiseen. Se osoittaa että ei olla turhaan pistetty itseämme likoon. Vaikka palkinto tuli minun nimelläni varustettuna, koen että se on samalla koko joukkueelle.

Näihin sanoihin Lappeenrannan kapteeni, # 13, lopettaa ja lähtee, minnekäs muualle, kuin treeneihin.

Teksti: Marjis Viantie
Kuvat: NST (yläkuva) ja Emmi Vinberg (alakuva)

Linkkivinkki vuodelta 2008: NST-personia 23: Heli Suoreijus