Keskustelu

SpedeF liiga19.9.2020 19:32
Tänään alkoi naisten f liiga , seurasin ruudusta loisto-pss peliä. Hyvin pelas loisto ennakkosuosikkia vastaan. F liigan tulospalvelu taas on melkoinen vitsi.

Nyt huhRe: F liiga28.2.2021 19:03
Miten voi ervin pelaaja tehdä maalin jos istuu käytös kymppiä???

-A-Re: F liiga28.2.2021 19:30
Jäähyn sai Ervin valmentaja

Nyt huhRe: F liiga28.2.2021 19:32
Tämä sillä selvä 👍

ei vielä selväRe: F liiga1.3.2021 16:22
Jos ErVin pelaaja 51 istui kakkosen pois juuri ennen maaliaan, kuka istui ko. 10 min rangaistuksen

-A-Re: F liiga1.3.2021 17:27
Ei kukaan, koska kyseessä oli valmentajan saama henkilökohtainen rangaistus hänet poistetaan "penkiltä" loppupelin ajaksi

DeFragmentRe: F liiga7.3.2021 19:54
Koronapandemista huolimatta, esitti Saipa ja EräViikingit todella viihdyttävän trillerin ja oli kyllä hienoa katsoa kahden hyvän joukkueen pelaamista.

Molemmilla puolilla oli hyviä pelaajia ja erilaisia seurattavia pelaajiakin löytyi sarjan edetessä. Varsinkin maalivahdit olivat suuressa roolissa pelien edetessä. Ei olisi ollut suuri vääryys, jos vaikka molemmat joukkueet olisivat saaneet pelata NLA:ssa ensikaudella.

AuraRe: F liiga8.3.2021 9:08
"Ei olisi ollut suuri vääryys, jos vaikka molemmat joukkueet olisivat saaneet pelata NLA:ssa ensikaudella"

tai B-liigassa?

ihmetteleväinenRe: F liiga22.3.2021 8:21
" "Ei olisi ollut suuri vääryys, jos vaikka molemmat joukkueet olisivat saaneet pelata NLA:ssa ensikaudella"

tai B-liigassa?"

Hyvä idea, vähennetään vieläkin enemmän joukkueita A-liigassa, koska tasoerot.... Mä ehdotan, että A-liigassa on vaan 3 joukkuetta.

varikkohuhuRe: F liiga5.4.2021 20:56
Onkos pelaajiin kohdistuva puhelinralli jo alkanut? Ainakin SS Nova perustaa T21 ja T18 jengit. Niukkuudesta voi olla vaikea ammentaa pelaajia?

HURe: F liiga6.4.2021 19:17
SS Nova yhdistyy Helsinki Unitediin, joten T21 ja T18 joukkueiden perustajana on Helsinki United.

www.helsinkiunited.com/uutiset

Yski-IskäRe: F liiga7.4.2021 17:42
Ei ehkä liity ketjun otsikkoon, mutta ajatuksiani liittyen tähän Helsinki Unitedin ilmoitukseen perustaa uudet T21 ja T18 joukkueet.

Pääkaupunkiseudun tyttöjoukkuetilanne on melkoinen sillisalaatti.

ErVillä on kohtuullisen hyvä B-tyttö- ja C-tyttöjoukkue ja vahvat ikäluokat -06 ja -07 syntyneissä. Niukkuutta on kuitenkin 03, 04 ja 05 ikäluokissa. A-tytöistä on selvää pulaa (parhaat A-tyttöikäiset pelaavat liigaa).

Northern Starsilla on vahvat B- ja C -tytöt (03,04,05), mutta nuoremmat ikäluokat eivät ole yhtä vahvoja.

SB Vantaalla on hyviä tyttöjoukkueita, mutta taito- tai tahtotila ei ole ainakaan aikaisemmin riittänyt valtakunnallisiin sarjoihin. Kärkitytöt pystyisivät kyllä valtakunnallista sarjaa pelaamaan, mutta paria ErViin siirtynyttä poikkeusta lukuun ottamatta on seura pystynyt lahjakkaimpien tyttöjen ambitiot pystynyt tyydyttämään.

SB Prolla on vahva naisten joukkue, ja vaikka B-tytöissä kohtuullisen laaja rinki onkin, on seuralla tyttöjunnuissa selvää niukkuutta jotta sitä kautta voitaisiin turvata omavaraisesti naisten joukkueen vahva tulostaso.

Esport Oilers, Tikkurilan Tiikerit ja Itä-Helsingin kupeessa operoiva ÅIF omaavat joitain hyviä tyttöjunnujoukkueita ja pelaajia, mutta matkaa vahvaan tyttöpelaajapolkuun on vielä aimo harppaus.

Varsinkin valtakunnallisella tasolla pelaaman pystyvien (=riittävä taito- ja tahtotila) A-tyttöjen ja B-tyttöjen määrä pk-seudulla on aivan liian pieni suhteessa toimivien seurojen ja ehkäpä suhteessa väestömääräänkin nähden.

Monet muut pääkaupunkiseudulla vahvat palloilulajit ovat haalineet urheilullisia tyttöjä joukkoihinsa.

Lisäksi Drop-outit tekevät tuhojaan jo B- ja A-tyttöiässä. Lisäksi tämä erittäin haasteellinen pandemia on vähentämässä harrastajamääriä entisestään.

Itse asiassa meillä ei mielestäni ole pk-seudulla yhtään seuraa, jolla olisi vahva tyttöpelaajaputki aina pikkutytöistä A-junnuihin asti. Sellaisia kyllä löytyy, vaikkakaan ei kovin montaa, muualta Suomesta pienempien väestöpohjien alueilta.

Vaikka lähtökohtaisesti kannatan ja kannustan kaikkia tahoja, jotka touhuavat tyttösalibandyn ympärillä, tuntuu Helsinki Unitedin ajatus perustaa tyhjästä valtakunnallisiin sarjoihin tähtäävät T18 ja T21 joukkueet hyvin hämmentävältä.

Miksi? No siitä yksinkertaisesta, syystä että mielestäni ei yhtäkkiä löydy yhtäkkiä 20 kasevaa T18 ja T21 tyttöä, joista joukkueet voitaisiin perustaa.

Mutta jos näin massiivinen siirto täysin uusiin joukkueisiin tapahtuisi, nousisi syksyllä savu monen muun seuran tyttöjoukkueiden raunioilta. Ja nämä muut seurat ovat kuitenkin kasvattaneet näitä tyttöjä kenties jo F-tyttöiästä alkaen, ja nyt sitten katsoisivat kantapäitä kun tytöt kirmaavat aidan toiselle puolelle vihreämmän ruohon perään kevätlaitumelle.

Mutta uhka vai mahdollisuus, siis nämä uudet perustettavat joukkueet, päättäköön jokainen itse. Hieman asia tuntuu naisten joukkueen päälle liimatulta. Liittohan edellyttääkin liigajoukkueelta uskottavaa junioritoimintaa, mutta en tiedä onko asiasta määritelty sen tarkempia kriteereitä.

PK-seudun tyttöjunioritoiminnan ja ennen kaikkea tyttöjen näkökulmasta olisi selkeintä, että olisi 1-2 erittäin vahvaa toimijaa, jotka pystyisivät tarjoamaan laadukkaan tyttöpelaajaputken F-tytöistä aina A-junioreihin ja F-liigaan asti.
Luonnollisesti tarvitaan pienempikin seuroja joiden ambitio ei sitten olisi niin vahvasti valtakunnallisissa sarjoissa.

Nythän pk-seudulla on vähän villin lännen meiniki, sillä tyttöjoukkuekirjo vaihtoehtoineen ja vahvuuksineen menee joka kevät uusiksi. Tyttö pelaa esimerkiksi tällä kaudella Kauniaisissa, ensi kaudella Espoossa, seuraavana Helsingissä, ja sitten Sipoossa, päästäkseen parhaimpaan jengiin?

Eihän sen nyt näin pidä mennä. Tämä on niin pelaajille kuin heidän vanhemmilleenkin liian turbulenttista, varsinkin jos on aikomus pelata ikäluokan kärkijengissä.

Mutta mielenkiintoista nähdä mitä tänä keväänä tapahtuu. Minulla on oma vahva näkemys seuroista ja joukkueista, jotka tulevat olemaan elinvoimaisia.

Toivotan kaikille hyvää kevättä ja hyviä valintoja, jotka saattavat olla kinkkisempiä kuin esimerkiksi opinahjovalinnat.

Kohti valoaRe: F liiga7.4.2021 21:37
Ei mulla muuta. Yski-Iskä tyhjensi pajatson. Hyvää kevättä ja ensi kautta kaikille. Etenkin pelaajille.

Ihmettelijä?Re: F liiga8.4.2021 8:09
Yski-Iskälle,

Tuohan on pitkälti myös vanhemmista ja tytöistä itsestään kiinni. Mikä huolestuttavaa, niin se ajatusmaailma jää päälle ja jatkuu sitten myös työelämässä, että pompitaan vähän sinne tänne ja ei sitouduta pitkäaikaiseen työhön. Seurat antavat helposti katteettomia lupauksia ja nyt kun sarjauudistus toi mukanaan sen, että puhutaan valtakunnallisesta sarjasta niin onhan se hienoa. Monesti se voi olla kuitenkin sitä, että pelataan divaria eli kustannukset kuten SM-sarjassa mutta ei samaa statusta. Tällä johdetaan sekä pelaajia että vanhempia harhaan.

Itse toimin etelä-Suomen ulkopuolella jossa taas taistellaan seurojen kanssa vähistä pelaajista. Pelaajat haluaisi siirtyä parempaan valmennukseen ja joukkueeseen, mutta nykyinen seura lupaa katteettomia lupauksia vuodesta toiseen SM-sarjasta ja kun syksy sitten karsintojen jälkeen koittaa niin aluesarja kutsuu. Kun pelaaja ei pääse mukaan ns. koviin ja kehittäviin peleihin niin kehitys pysähtyy. Ikävä kyllä seurat eivät ajattele aina yksilön kehitystä.

Eli haasteita on myös PK-seudun ulkopuolella mutta vähän erilaisia.

PekkaRe: F liiga8.4.2021 19:25
Loistava kirjoitus Yski-iskä. Luettelit 7 seuraa ja Helsinki United on sitten kahdeksas. Avasit hyvin pääkaupunkiseudun tilannetta näin alueen ulkopuolisellekin. Jos jokaisella seuralla olisi joukkue esim. A-tytöissä tarkoittaisi se n. 160 pelaajaa. Voi olla haasteellista joukkueiden muodostaminen.

W E IRe: F liiga9.4.2021 11:30
Yski-iskä tietää mitä puhuu.
Aikanaan M-team kasasi pk seudun tytöistä tälläisen dream team joukkueen johon oli kerätty pk seudun seuroista parhaat urheilulliset tytöt. Mukana myös patsastelemassa ssbl työntekijä ja aina muisti kehua kuinka heillä tehdään hyviä pelaajia. Muut seurat ihmeissään, kun joukkueiden runkopelaajat katoaa kauden jo alettua.
Mitä kävi M-teamille? ensimmäiset vaikeuden niin alkoi siirtorumba muualle. ne muualta haalitut pelaajat olivat valmiita heti vastoikäymisten tultua valmiit vaihtamaan seuraa.

Yksi taustahenkilöRe: F liiga9.4.2021 12:46
Yski-iskä tietää hyvin mistä puhuu ja vähintään kohtuullisen hyvin analysoi tilanteen pääkaupunkiseudulla. Mikäli Porvoo lasketaan ulos, niin T-21 sarjaan löytyy varmaan 3 joukkuetta, joilla on resurssit pelata SM-tasolla, pelaajat vain loppuvat muilta ja tuskin maakunnista on niin suurta siirtohalukkuutta pääkaupunkiseudulle.

T-18 sarjaan tilanne ei muutu, ei löydy vain riittävästi pelaajia ja 2-3 joukkuetta on rakennettavissa SM-sarjatasolle. Ja kun mennään siitä vielä nuorempaan ikäluokkaan, niin ei tilanne muutu mihinkään. Pitäisikö sen edes muuttua, en tiedä.

Kokonaisuutena harrastajamäärät ovat liian alhaiset ja tuskin on edes nousua odotettavissa, en näe oikeasti mitään syytä sille. Samaan aikaan F-liiga vie entistä nuorempia joukkueisiinsa ja maajoukkueen tahtotila "viedä" parhaat kaikki Ruotsiin vauhdittaa tätä muutosta. Saattaa lyhyellä tähtäimellä kehittää maajoukkuetta, mutta kehittääkö se lajia ja sen imua esim. yleisön ja sponsoreiden suuntaan?

Kun itse on ollut vahvasti lajissa mukana, niin en edes haaveilisi joukkueen rakentamisesta nollasta tavoitteena seuraavalle kaudelle SM-sarja. Tietysti jos olisi se "kummisetä", jolla on avoin piikki, niin se muuttaa tilanteen, muuten yhtälönä toimimaton.

Eniten olen lajin kannalta huolissani niiden nuorten puolesta, jotka haluavat vain harrastaa, joille SM-sarja ei ole pakollinen. Alkavat pelimahdollisuudet huveta esim. mainitun drop-outin vuoksi ja jokainen meistä tietää, miten vaikeaa syöksykierrettä on katkaista.

DeFragmentRe: F liiga9.4.2021 16:08
Yksi taustahenkilö: Naulan kantaan. Hyvin ja asiallisesti kirjoitettu. Itse toimin pääkaupunkiseudulla. Oma tytär kävi tämän "pääkaupunkiseudun nuorisotivolin", joten nyt on tilanne muuttunut kun seuraan.

Aikoinaan meillä oli pääkaupunkiseudulla todella tiukkoja pelejä. Mukana oli mm. vanhemmissa junioreissa Oilers, LoSB (ennen tinakenkiä siis), Tapanilan Erä, ÅIF, SB-Pro, M-Team, SB Vantaa, Tiikerit ja PSS, Indians sekä keravalta KeBa. Kaikissa oli kovia valmentajia: Markelin, Henriksson, Paajanen, Fräntilä. Ryönänkoski, Kouvalainen, Turunen, Kantakorpi, Nyrhivaara.... Nyt kun miettii tätä samaa, eli mitkä tyttöpuolen seurat oikeasti "viitsivät" panostaa tai edes yrittää rakentaa omia joukkueita (D,E,F,G) niin ei näitä oikeasti paljoa ole. Jos pitäisi laittaa kaikki Pääkaupunkiseudun taitavat juniorivalmentat listattuna, niin listaan ei varmaan 10-15 nimeä enempää tule. Tuntuu, että osa valinnoista varsinkin T16-T21 pelaajistolla (jos liiga ei vie päältä) on enemmänkin kenen valmentajan joukkueeseen pääsee kuin mikä on seura... Eli en tiedä onko ensisijaisesti valintana liigaseura vai sitten se harjoitteluympäristö ja valmentaja, joka kiinnostaa? no, jos pelaajien osalta on niukkuutta, nii alkavat hyvät valmentajatkin olemaan aika yksisarvisia....

Yksi koutsi vaanRe: F liiga10.4.2021 1:14
"Kun pelaaja ei pääse mukaan ns. koviin ja kehittäviin peleihin niin kehitys pysähtyy. Ikävä kyllä seurat eivät ajattele aina yksilön kehitystä."

Kaikella kunnioituksella - en ole koskaan tätä ajatuskulkua ymmärtänyt. Vuodessa on 365 vuorokautta, ja kehittymisen takeena pidetään niiden aikana pelattua 15-20 "SM-sarjan" -ottelua. Oikeastiko?

Eri mieltä saa totta kai olla, mutta itse koen huomattavasti tärkeämpänä arjen toiminnan ja ympäristön. Laadukas harjoittelu ja valmennus, omatoiminen harjoittelu, riittävä ja oikeanlainen ravinto, lepo jne, Pelit ovat viime kädessä vain mittari, jolla osaamista ja kehittymistä mitataan - ei sen tae.

Ja mitä tulee tuohon kehittymiseen, niin se on pitkä prosessi, ja tuossa prosessissa vuosi on todella lyhyt aika. Hyppiminen seurasta toiseen, tai valmentajan vaihtuminen vuosi toisensa jälkeen voi oleellisesti hidastaa tuota prosessia, jos siinä ei ole jatkumoa ja pitkäjänteisyyttä. Jos katsoo esim. FBC Loiston naisten F-liigajoukkuetta, niin sen runko on erinomainen esimerkki siitä, mitä laadukas arki ja pitkäjänteisyys voi parhaimillaan tuottaa.

SM-sarjassa pelaaminen on mielestäni enemmän status-kysymys, kuin mitään muuta. Se pelaako pelaaja SM-sarjassa, ei itsessään kerro pelaajan sen hetkisestä tai tulevasta taitotasosta mitään. SM-sarjoissa pelaa he, joille se on esim. maantieteellisesti ja taloudellisesti mahdollista. Osa heistä on varmasti jollain mittareilla ikäluokkansa kärkeä, mutta sitä kärkeä voi pelata yhtä hyvin ihan missä tahansa muuallakin junioreiden tai aikuisten sarjoissa. Sama logiikka pätee varttuneimpien kohdalla F-liiga statukseen.

Edellä mainittu johtaa monesti kitkerän tuntuiseen keskusteluun esimerkiksi tälläkin foorumilla, kun osalle vanhemmista on tullut yllätyksenä, ettei oma kullannuppu ns. "SM-sarjapelaaja" -statuksella olekaan mahtunut Maajoukkuetien United -joukkueeseen tai nuorisomaajoukkueeseen, ja samaan aikaan joku "ei SM-sarjapelaaja" -statuksen omaava pelaaja on mahtunut.

Itse olisinkin valmis luopumaan kokonaan noista lasten SM-sarjoista ja niissä tavoiteltavista "pikavoitoista". SM-mitaleista ja pokaaleista ennättää pelaamaan kyllä myöhemminkin aikuisten tasolla.

Se mitä suosittelen mahdollisesti tätä foorumia lukeville lapsille/nuorille kuin heidän harrastuksistaan päättäville aikuisille; arvostakaa arjen toiminnan laatua ja pitkäjänteisyyttä - unohtakaa pikavoitot ja status-kysymykset. Muistakaa, että seuraharjoitukset ovat vain yksi osa harjoittelua - arjen valinnat ovat vähintään yhtä suuressa roolissa.

Toinen koutsiRe: F liiga10.4.2021 8:48
Nyt kirjoitit asiaa Yks koutsi vaa! Juuri noin se menee, seurat jopa "huijaavat" nuorta tyttöä allekirjoittamaan liigasopmuksen, jotta ei pääse kilpailevaan seuraan. Vaikka tämä nuori tyttö todellisuudessa saa olla liigan harjoitusringissä, mutta ei pääse pelaamaan. Eli siinä se pelaajan kehitys. Pois kaikki SM-sarjat lapsille, ikärajat naisten liigaan, niin lapset kerkeävät kehittyä junnusarjoissa.

kolmas koutsi ei komppaa täysinRe: F liiga10.4.2021 10:24
paljon asiaa koutseilla 1 ja 2.

alla muutama pointti.

Toisen asteen koulutukseen haku mittarit
- Maajoukkue
- aluejoukkueet
- SM- sarjat jne.

naisten amatöörilaji lyhentää "kilpauraa" harva pelaaja palaa mestaruus tasolle äityeden jälkeen.

Yksi koutsi vaanRe: F liiga10.4.2021 10:49
"Juuri noin se menee, seurat jopa "huijaavat" nuorta tyttöä allekirjoittamaan liigasopmuksen, jotta ei pääse kilpailevaan seuraan. Vaikka tämä nuori tyttö todellisuudessa saa olla liigan harjoitusringissä, mutta ei pääse pelaamaan."

En tiedä onko tämän taustalla jokin konkreettinen esimerkkitapaus, mutta...

Se mitä tuossa edellisessä viestissä juuri yritin itse kuvata, on se laadukas arki kehittymisen takeena. Ja pitkäjänteisyys.

Lähtökohtaisesti (huom. lähtökohtaisesti) ajattelisin itse niin, että jos pelaaja saa harjoitella arjessa liigajoukkueen ja liigapelaajien mukana, voisi hänellä ajatella olevan asiat lähtökohtaisesti todella hyvin. Toki tämä riippuu täysin minkä liigajoukkueen - niitäkin on tällä hetkellä monentasoisia.

Jos pelaajan taitotaso ei vielä riitä pelaamaan liigapelejä, niin silloinhan se on vaan hyvä, että seura/joukkue/valmennus ei pelaajaa sinne kaukaloon vaan heitä selviytymään. Tällöin niitä omalle tasolle sopivia pelejä tulee saada jossain muussa junioreiden tai aikuisten sarjassa.

Harjoittelu ja pelaaminen tuleekin mielestäni edelleen nähdä kahtena erillisenä asiana. Itse näen tärkeämpänä mitä pelaaja tekee kehittymisensä eteen päivittäin, kuin missä sarjassa viikonloppuna pelaa. Jos se vaatii esimerkiksi sitä, että pelaaja harjoittelee liigajengin mukana, ja käy juniorijoukkueen mukana peleissä, on tälläinen järjestely mielestäni järkevä. Pitkäjänteisellä ja laadukkaalla duunilla jonain päivänä on edessä sekin hetki, kun se pelaaminen siinä liigajoukkueessa realisoituu.

Silloin mennään mielestäni todella pahasti metsään, mikäli junioripelaajat (tai heidän vanhempansa) alkavat arvottamaan seuran/joukkueen valintaa sen mukaan, missä on parhaimmat todennäköisyydet päästä pelaamaan esim. junioreiden SM-sarjaa tai F-liigaa. Jos siis tämän valinnan kääntöpuolena on heikompi arjen harjoitteluympäristö. Tällöin ollaan juuri kiinni siinä status-kysymyksessä, ei pelaajan kehittymisessä.

Tiedostan toki että seurojakin on moneen lähtöön. Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin liigajoukkueen mukana harjoittelu kuullostaa lähtökohtaisesti hyvältä vaihtoehdolta. Joukossa voi toki olla sellaisiakin organisaatioita, joissa se laatu ei ole kohdallaan. Tältä osin taustatyö seuraa/joukkuetta valitessa on aina paikallaan. Pelkästään sellaiseen mainoslauseeseen / lupaukseen, että "tule meille - pääset pelaamaan SM-sarjaa / F-liigaa" ei kannata haltioitua.

Cloussaan tämän kirjoituksen vastaamalla DeFragmentin kommenttiin:

"Onko ensisijaisesti valintana liigaseura vai sitten se harjoitteluympäristö ja valmentaja, joka kiinnostaa?"

Itse valitsisin ensisijaisesti sen harjoitteluympäristön ja valmentajan joka kiinnostaa. Jos nämä ovat kohdallaan, niin pelaajan kehityksellekin on otollinen ympäristö.

kolmas koutsi ei komppaa täysinRe: F liiga10.4.2021 11:14
nyt on asiaa

Yski-IskäRe: F liiga10.4.2021 11:20
Hienoa että täällä syntyy asiallista ja laadukasta keskustelua.

Erinomainen kirjoitus yhdeltä koutsilta.

Lähes kaikkiin ajatuksiin on helppo yhtyä.

Tuolla arjen tasolla ja päivittäisessä tekemisessä tosiaankin ratkaistaan, mikä on urheilijan elämän laatu ja edellytykset kehittyä.

Olen samaa mieltä siitä, että ei ole välttämättä optimaalista aloittaa liian nuorena SM-sarjassa peluuttamista. Syksyllä starttaavat sarjamuutokset ovat oikeansuuntaisia, eli syksyllä pelataan enemmän alueellisesti ja keväällä ylialueellisesti.

Samaa mieltä olen myös sitä, että SM-sarjassa pelaaminen ei saisi olla statuskysymys. Tämä asia on kuitenkin monimuotoinen. Ainakin omien pelaavien tyttöjeni kohdalla mietin muita asioita kuin statusta. Mietin missä seurassa on hyvä ja laadukas valmennus, tarvittava tuki fyysiseen kehittymiseen, ylipäätään kehittymiseen niin urheilijana kuin ihmisenäkin, ja missä joukkueessa syntyy niitä sopivan kovia harjoituksia ja pelejä, jotta pelaaja kehittyy.

Jos ajatellaan vaikka pk-seudun seuroja, niin varmasti edellä mainitut asiat saattavat olla kunnossa niin aluesarjassa pelaavalla kuin SM-sarjassa pelaavalla junnujoukkueella. SB Vantaalta löytyy esimerkkejä aluesarjassa pelaavista joukkueista, joissa puitteet ovat pääosin kunnossa. Onhan heidän joukkueistaan useita pelaajia noussut united-leireille.

On se kuitenkin niinkin, että todennäköisemmin nuo puitteet ovat kunnossa joukkueilla, jotka pelaavat valtakunnallisia sarjoja. On ehkä ne ikäluokan kärkikoutsit, ja harjoituksissa sekä pelissä todennäköisemmin kovempi vaatimustaso, mikä mielestäni usein antaa paremmat edellytykset kehittyä.
On toki mahdollista aluesarjoista ponnistaa esimerkiksi U16-leiritykseen, mutta kun noita ikäluokan kärkinimiä katsoo (esim. 03, 04 ja 05), niin ei siellä kovin paljon aluesarjoista ponnistaneita. ole. No, esimerkiksi syksyn U16 leirillä oli 2 tyttöä SalPasta, mutta lajipiireissä hyvin tiedetäänkin, että Tia Melava tekee siellä hyvää työtä tyttöjen kanssa.

Eli minun pointtini on, että kyllä varmasti monet tytöt ja heidän vanhempansa miettivät varmasti muitakin asioita kuin status -kysymyksiä. Itse ainakin koen, että juuri niitä elementtejä, jotka vievät urheilijaa kokonaisvaltaisemmin eteenpäin urheilijana, löytyy useammin SM-sarjoissa pelaavilta joukkueilta kuin aluesarjassa pelaavilta. Ei aina.

yksi taustahenkilöRe: F liiga10.4.2021 12:21
Hyvää ja asiallista keskustelua, mutta muutamaan asiaan heitän vasta-argumentin. Aivan nuorten pelaajien suusta kuultuna, niin olla liigaharjoituksissa on suuri ero verrattuna junioreiden harjoituksiin ja uskon tähän lähes 100%:sti. Ero tulee jo sitä kautta, että siellä pelaavat parhaat pelaajat, onneksi myös aikuiset, jotka nostavat harjoitusten vaatimustason omalle tasolleen. Valmennuksen taidoissa ero ei välttämättä ole aina niin suuri liigan tai hyvin valmennetun juniorijoukkueen välillä.

Sitten kun keskustellaan siitä, että tarvitaanko SM-sarjoja junioreissa vai ei. Niin mielipiteeni on, että tarvitaan. Ei salibandy voi olla ainoa laji, missä niitä ei ole ja jos muutosta halutaan, niin sen pitäisi tapahtua kaikissa lajiliitoissa ja myös Suomen ulkopuolella, mutten lajin kiinnostavuus kärsii ja siihen ei ole varaa harrastajamäärien pienuuden vuoksi.

Näistä United asioista, leirityksistä jne, niistä en viitsi kovin paljon ottaa kantaa, aika höpöhöpöjuttuja ja varainkeruuta pääosin. Mieluummin liiton kannattaisi ohjata lisää valmennusta ja etenkin valmentajien kokonaisvaltaista koulutusta seurojen suuntaan, josta ohjautuisi suoraan hyöty joukkueille ja yksilöille.

Yksi koutsi vaanRe: F liiga10.4.2021 13:32
Todella mielenkiintoista ja hyvää keskustelua. Ennen kaikkea asiallista. Tähänkään aiheeseen ei ole olemassa absoluuttista tai yksiselitteistä totuutta, eikä tarvitsekaan olla. Näkökulmia sen sijaan on, ja kiva kuulla erilaisia sellaisia.

Itse aiheeseen:

Jos ajatellaan valtakunnallisesti, niin optimaalinen tilanne olisi varmaankin se, että aikuiset harjoittelisivat ja pelaisivat omissa sarjoissaan, ja juniorit omissaan. Tämä tukisi etenkin nuorten pelaajien sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka tutkitusti vaikuttaa pelaajan sisäiseen motivaatioon. Liian aikaisessa vaiheessa aikuisten maailmaan siirtyminen, voi vaikuttaa siihen negatiivisesti. Yksinkertaisuudessaan lapsi saisi olla lapsi pidempään.

Ymmärtääkseni tilanne on Ruotsissa se, että liigassa pelaa pääsääntöisesti vain aikuisia. Suomessa pelaajamassa on auttamatta niin pieni, ettei tuollaisesta tilanteesta voi edes haaveilla. Tämän myötä junioripelaajien osalta joudutaan tasapainoilemaan siinä, missä joukkueessa kukakin harjoittelee ja pelaa - mikä on se optimaalinen ympäristö yksilön kannalta. Valitettavasti tilanne taitaa olla tällä hetkellä sellainen, että joissakin aikuisjoukkueissa pelaajatilanne on niin haasteellinen, että seura on pakotettu "nostamaan" junioreita kokoonpanoon, riippumatta siitä kuinka valmiita he siihen ovat. Joillekin pelaajille tämä voi tuntua "kunnialta", kun saa edarin verkkarit ja statuksen, jollekin sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia, mikäli ei koe olevansa siihen valmis. Keskiössä tämän osalta on se, kuinka pelaaja aikuisten ympäristössä pärjää, ja millaisia pätevyyden kokemuksia hän siellä saa. Koettu pätevyys ja autonomian tunne (mahdollisuus tehdä omaan toimintaan liittyviä valintoja ja päätöksiä) ovat niin ikään tutkitusti yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Aivan kuten YKSI TAUSTAHENKILÖ edellä kirjoitti; osalle pelaajista se juniorijoukkue tuntuu mielekkäämmältä paikalta harjoitella. Ja tämä on täysin ymmärrettävää.

Edelleen valtakunnallisella tasolla ns. isoa kuvaa maalatessa, on hyvä mainita muutamalla sanalla myös maantieteellisyys. Tätä kautta tullaan niihin asiohin, joihin aiemmin viittasin. Esimerkiksi siihen, että SM-sarjoissa pelaa ne pelaajat, joille se on maantieteellisesti mahdollista. SM-sarjaan joukkueen kasaaminen on todennäköisempää niillä alueilla, joilla on pelaajamassaa. Jos katsotaan esimerkiksi viime kauden B- ja C-tyttöjen SM-sarjoja, niin muutamaa poikkeusta (Josba B-SM, Nibacos C-SM, SaiPa C-SM) lukuun ottamatta, joukkueet tulevat juurikin sieltä, missä massaa on enemmän, ja pienemmälle alueelle keskittyneenä. Alueilla joissa ei saada kasaan SM-sarjajoukkueita, pelaajat etenevät nopeammin aikuisten sarjoihin 1.divaria ja F-liigaa myöten.

Tuo Maajoukkuetie -toiminta ja United-valinnat ovat sellainen asia, joka ei suoranaisesti kuulu tämän ketjun alle. Sen verran kuitenkin haluan sitä sivuta, että näen itse Maajoukkuetie -valinnoilla olevan suoran yhteyden näihin SM-sarjoihin, joka on sinällään luonnollista, koska ei maajoukkuetie-valmentajilla ole mitään saumaan kiertää aluesarjojen turnauksia läpi kartoittamassa siellä pelaavia pelaajia. Vähäiset resurssit menevät SM-sarjojen seuraamiseen. Jos aluesarjajoukkueista nousee pelaajia United-joukkueisiin, tarvitaan siihen korkeampien voimien apua, eli niiden pelaajien seuravalmentajien, jotka jaksavat nähdä vaivaa valmennettaviensa eteen, ja toimittaa heistä tietoa (videota) Maajoukkuetie -organisaatiolle. Näin se vaan menee. Ja siksi United-joukkueissa ei ole aina parhaat pelaajat, ja siksi joskus tulee noita kitkeriä kommentteja, jos joku ei SM-sarjaa pelaava pelaaja on mennyt valinnoissa SM-sarjaa pelaavan ohitse. Nämä ovat toki yksittäistapauksia.

Jos tätä maantieteellisyys näkökulmaa jotenkin tiivistää, niin tietyillä alueilla haaste on varmaankin siinä, että pelaajamassaa kyllä on, mutta useampi seura taistelee samoista pelaajista. Välillä tarkoitus pyhittää keinot, ja rekrytoinnissa mennään harmaalle alueelle. Vastavuoroisesti on olemassa myös sellaisia alueita, joissa seurojen haasteena on saada joukkueita kasaan, koska pelaajia ei yksinkertaisesti vain ole. Tätä haastetta ratkaistaan kompromisseillä, eli juniorijoukkueita täytetään ko. ikäluokkaa nuoremmilla pelaajilla tai Y-pelaajilla, tai nuoria nostetaan aikuisten joukkueisiin. Jopa F-liigaan. Ja aivan liian aikaiseen.

höpöRe: F liiga10.4.2021 13:48
Ruotsissa yli kuusinkertainen määrä harrastajia.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: