Keskustelu

Yksi koutsi vaanTyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus16.11.2021 23:41
Kohta tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Salibandyliiton hallitus päätti junioreiden valtakunnallisten sarjojen sarjajärjestelmäuudistuksista.

Huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala totesi tuolloin julkaistussa uutisessa, että sarjajärjestelmät ovat yksi merkittävä työkalu, joiden avulla liitto voi tukea seurojen pelaajakehitystä, ja uudistetut sarjajärjestelmät antavat seuroille lisää vaihtoehtoja rakentaa omiin toimintaympäristöihin sopivia malleja.(https://salibandy.fi/fi/uutiset/junioreiden-valtakunnalliset-sarjat-uudistuvat/)

Miltä tyttösäbän tilanne näyttää tällä hetkellä (vajaa vuosi päätöksen jälkeen)?

T21-ikäluokassa (ent. A-tytöt) pelaa uudistuksen myötä 13 joukkuetta. Kaikki joukkueet pelaavat SM-sarjassa, eikä 1.divisioona enää toteutunut. Ennen uudistusta joukkuemäärä oli 17 joukkuetta, jotka jakaantuivat SM-sarjaan ja 1.divisioonaan. Tätä edeltävillä kausilla joukkuemäärä oli yli 20 joukkuetta.

T18-ikäluokassa (ent. B-tytöt) pelaa uudistuksen myötä 23 joukkuetta, joista 19 joukkuetta pelaa valtakunnallista sarjaa, ja 4 joukkuetta Etelä-Suomen aluesarjassa. Millään muulla alueella ei enää aluesarjat toteutuneet. Ennen uudistusta joukkuemäärä oli 36, joista 10 pelasi SM-sarjaa, ja 26 aluesarjoissa. Tätä aiemmilla kausilla joukkueiden kokonaismäärä oli yli 40.

T16-ikäluokassa (ent. C-tytöt) pelaa uudistuksen myötä 48 joukkuetta, joista 18 pelaa valtakunnallista sarjaa, ja 30 aluesarjoissa. Ennen uudistusta joukkueiden kokonaismäärä oli about 60 tai enemmän.

Kokonaisjoukkuemäärä T21-T16 sarjoissa on tällä hetkellä 84. Ennen uudistusta se oli 110. Jokunen vuosi sitten se oli vielä yli 130. Prosenteissa muutos on n. -35% kolmessa vuodessa. Joukkumäärissä mitattuna kehitys on dramaattinen.

Syitä joukkuemäärän rajuun vähenemiseen on varmastikin useita - sarjajärjestelmäuudistuksella lienee jonkinlainen vaikutus, mutta millainen se on ollut todellisuudessa? Ehkä se oleellisempi kysymys lienee kuitenkin se, että millä konkreettisilla keinoilla tuota kehityssuuntaa olisi mahdollista kääntää,

Ajatuksia?

bessimitsiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus17.11.2021 0:25
tämä oli hyvä avaus ja samaa olen itsekin miettinyt:

a) liigaan (liigoihin) alaikäraja. Nyt liigaan on helpompi päästä pelaamaan kuin moneen laadukkaaseen T18 joukkueeseen. T21 sarja on jo hiekoitettu kun 50% kärjestä on liigassa joko isoilla minuuteilla, tai maksamassa oppirahoja jos joskus tulisi tilaa.
b) Poistetaan keinotekoinen NLA ja NLB rakenne, eli 10 joukkueen liiga ja kunnollinen 1.divisioona, jossa myös joukkueet pelaavat tavoitteellisesti, eli 1.divisioona ei voi olla 30 joukkueen rakennelma.
c) Seurat rakentamaan joukkueita, eli korona-aika on syönyt pelaajistoa niin poikien kuin tyttöjen puolella, joten on syytä alkaa rekrytoimaan ja rakentamaan pohjaa uudestaan... ei naapuriseurasta vaan uusia lajin parii tulevia. Muutos pitää alkaa sekä aikuisten sarjoista jotka vaikuttavat T21 ja T18 sarjaan sekä myös sieltä T8, T10 maailmasta, jotka luovat pohjan tulevaisuudelle
d) kasvattajakorvauksiin tuntuva korotus, niin siirtorulianssiin tulisi mietintään otetaanko naapuriseurasta 1 vai 2 pelaajaa vai 10 pelaajaa, jos siirtokorvaus (kasvattajaraha) on 1000 eur/pelaaja.
e) Sarjajärjestelmä on muuntanut salibandyn T16 ikäluokan jälkeen vain kilpa- ja huippu-urheiluksi, eli aluesarjat pitäisi saada takaisin. se, miten, onkin hyvä kysymys.

Liiton pitäisi painostaa ja painottaa salibandyn olosuhteiden rakentamiseen. Edelleen on futiskenttiä, jääkiekkokenttiä, mutta salibandykenttiä ei juuri ole. ovat yleisissä urheilutiloissa tappelemassa koripallon ja futsalin ja lentopallojen ja voimistelujen kanssa. Eli lisää omia kustannustehokkaita harjoitusympäristöjä, jossa ei tarvitse maksaa sitä 80 - 120 eur/h juniorien harjoitusvuoroista.

Eli viilaamalla sarjajärjestelmää, luomalla edullisia harjoittelupaikkoja, kannustamalla seuroja perustamaan uusia joukkueita sekä stabiloimalla villiksi mennyttä pikkutyttöjen rekrytointia liigajoukkueisiin voisi olla mahdollisuus rakentaa tyttösalibandyn tulevaisuutta... eli aivan täysin mahdoton yhtälö. Ainoastaan säännöillä voidaan juniorisalibandyä rakentaa. Yhdessä se ei onnistu koskaan.

pvRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus18.11.2021 10:35
Mahdollisuus pelata 4vs4 harrastesarjaa aivan pienempien junioreiden tapaan. Jos joukkueesta muutama pelaaja lopettaa pelaamisen ja pelaajamäärä vähenee, niin ettei 5vs5 pelaamiseen olisi riittävästi pelaajia voisi siirtyy pelaamaan 4vs4 sarjaa. Saadaanko se pienempi pelajaamäärä jatkamaan harrastuksen parissa vai lopettaako loputkin kun ei saadakaan enää joukkuetta?

Jalkapallossa ainakin osassa päin Suomea on mahdollisuus pelata sarjaa pienemmällä kentällä vanhemmissa junioreissa kuin 11vs11 pelejä. Nykyisin myös koripallossa on mahdollisuus 3vs3 pelaamiseen. Kuinka innoissaan seurat tälläisestä pienemmän kentän pelaamisesta olisivat?

HuolestunutRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus18.11.2021 14:52
Suuntahan on huolestuttava ja edellä on mainittu useita syitäkin. Koron vei osan pelaajista muiden harrastusten pariin, mutta ei siitä voi kaikkea syyttää.

Sarjajärjestelmän muutos vaikutti varmasti omalta osaltaan ja tälle kaudelle ei ollut ilmoittautumisvaiheessa mitään tietoa, kuinka paljon pelit menevät päällekkäin. Tämä varmasti johti osaltaan siihen, ettei uskallettu ilmoittautua, vaikka sinällään pelaaminen kahdessa sarjassa olisi jopa järkevää.

Alueellisten sarjojen käytännössä loppuminen ei todellakaan palvele harrastajia ja tuo kysymys siirtomaksujen tasosta on ehkä jopa myös aiheellinen. Tiedän ainakin yhden joukkueen, joka kaatui ilmoittautumisen kynnyksellä siihen, että pelaajia rekrytoitiin kovin myöhään tästä kyseisestä joukkueesta pois.

Yksi asia, mitä ei ole mielestäni ehdotettu on, että pitäisikö ikähaitareita laventaa, jolloin näissä pelaisi entistä useamman ikäluokan pelaajia. Kun mennään vaikka jonnekin 16v ikään, niin se alkaa olla aika sama, onko tyttö 16 tai 18 ikäinen, tai vastaavasti 18-22.

Riski on, että T21 loppuu kokonaan, jolloin näistä 13:sta joukkueesta iso osa pelaajia lopettaa heti, mikä taas johtaisi siihen, että nykyisestä T18 sarjoista ikääntyvillä ei välttämättä enää olisikaan pelipaikkoja.

Helppoja ratkaisuja ei edes ole ja virheitä on tehty varmasti niin liitossa kuin seuroissakin. Siksi mietintään on entistä suurempi syy, jotta tyttösalibandy ei kuole aivan täysin.

NupeRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus18.11.2021 15:05
"Sarjajärjestelmän muutos vaikutti varmasti omalta osaltaan ja tälle kaudelle ei ollut ilmoittautumisvaiheessa mitään tietoa, kuinka paljon pelit menevät päällekkäin. Tämä varmasti johti osaltaan siihen, ettei uskallettu ilmoittautua, vaikka sinällään pelaaminen kahdessa sarjassa olisi jopa järkevää"

Oli tiedossa käytiin läpi tyttöpalaverissa mihin oli kutsuttu oikeastaan kaikki tyttösäbä joukkueiden edustajat ja erikseen lehetetty alustava runkopeliohjelman suunnitelma missä oli päällekkäisyydet merkattu

T16-T18 ja T18-T21

se onko kaikki viitsineet niihin tuttustua onkin asia erikseen.

FaniRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus18.11.2021 23:17
Jos pelimääriä saataisiin vielä vähän kasvatettua niin kenenkään ei tarvitse peleta kuin yhtä sarjaa.

Lisäksi pelaajien lukitseminen oman ikäisten sarjaan voisi olla kokeilemisen arvoista. Jos omasta seurasta löytyy oman ikäisten joukkue niin siinä pitäisi pelata.

T21 sm-sarja on aivan turha. Se voitaisiin jatkossa pelata turnausmuotoisena ja pelipäivät asetella siten että ne eivät mene päällekkäin F liigan pelien kanssa.

Valtakunnallisten SM-sarjojen T18 ja T16 lisäksi aluesarjat joissa ikähaarukka esim 2001-2004 ja 2005-2008

NupeRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus19.11.2021 8:35
"Lisäksi pelaajien lukitseminen oman ikäisten sarjaan voisi olla kokeilemisen arvoista. Jos omasta seurasta löytyy oman ikäisten joukkue niin siinä pitäisi pelata"

pelaajat ei riitä kuin isoimmilla jos yksi ikäluokka per joukkue ja pitää muistaa ettei se ole nuoremman pelaajan vika jos hän on jo pienestä asti laittanut harjoitteluun paukkuja on fyysisseti kehittynyt ja muutenkin kehitys on omaa ikäluokkaa selkeästi edellä.

Myös mielestäni seuran pitää varmistaa näille talenteille pelejä myös omasta ikäluokasta!

Nämä nykyiset muutokset jo tukee "kaikenmaailman" aluesarjoihin kuuluvia joukkueita niin että he pääsevät pelaamaan paikasta aurinkoon ja kohtaamaan ikäluokan kärkeä tok ise on tärkeää koko tyttösäbän kehitynmisen myötä, mutta niihin peleihin pitää aluksi riittää harjoitus turnaukset ja pelit ei kilpa pelit.Onneksi tänäkin vuonna joukkueet sm-sarjoihin osattiin ennakoida 90% varmuudella ja mites nämä alueelliset kustannuksia enimmäkseen tiputtaneet alkusarjat onkaan tarjonneet niin pelaajille siis kärkipelaajille?

T18 SM sarjoihin periytyvät paikat pisteytyksellä 4 parhaalle pisteitä keränneelle joukkueelle T16, T18 sarjoista tms.

T21 turnausmuotoiseksi ja T16 yksitäisiksi peleiksi T18 on tällä hetkellä se kovin ikäluokka ja on ollut jo useamman vuoden!

SäbättäjäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus19.11.2021 9:39
Kaikki hyviä kommentteja, mutta heitänpä hieman bensaa liekkeihin..

Iso ongelma tulee usein kauden loppuessa ja ikäluokkien muuttuessa. Miten valitsevat esim. T18-joukkueessa pelanneet nuoremmat pelaajat? Onko heillä mielenkiintoa pelata ensisijaisesti T16-joukkueesta "vanhentuneiden" pelaajien kanssa vai seuraavatko lähtökohtaisesti mieluummin muita T21- tai aikuisjoukkueisiin? Seurauksena tästä voi olla se, että a) joukkue hajoaa tai b) vieläkin nuoremmat tytöt joutuvat täydentämään joukkuetta ja tällöin menestys/kehitys laahaa helposti jäljessä. Tämä siis vain esimerkki, mutta aiheuttaa kyllä melkoisesti spekulaatioita ja liikehdintää joka ainut vuosi.

Olisiko kuitenkin niin, että lähtökohtaisesti tietyn ikäiset tytöt pelaisivat oman ikäluokkansa joukkueessa. Jos aikaa/tarmoa riittää niin miksei lisäksi ylempänä. Kynttilää ei kuitenkaan kannata polttaa molemmista päistä.

Tässä onkin seuroille ja liitolle yksi asia lisää mietintämyssyyn.

kannattajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus19.11.2021 20:08
Mielestäni T21 sarja on turha. Tämän ikäiset pelaajat, jotka ei mahdu liigaan, voivat pelata naisten divarijoukkuiessa. On jotensakin nurinkurista, että liigajoukkueet nuortuu ja nuortuu ja ns. juniorijoukkueissa ikäluokat vain vanhenevat.

Kannatan kunnon 1. divisioonaa, joka kootaan ansioilla, eikä kutsumalla joukkoon puolet naisten joukkueista Suomesta. Tällä hetkellä sarjassa on joukkueita, jotka eivät pärjäisi alemmallakaan tasolla, ja voin kuvitella, kuinka turhauttavaa sarjassa pelaaminen on oikeasti hyville joukkueille.

Juniori-ikäluokissa (oikeissa sellaisissa) tulisi olla mahdollisuus pelata aluesarjoja. Valtakunnalliset tulisi varata kärkijoukkueille.

Sarjajärjestelmän onnistumista on kuitenkin vaikeaa arvioida näin erikoisten kausien jälkeen. Korona on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus21.11.2021 9:44
Kiitokset kaikille tähän mennessä vastanneille - erittäin hyviä näkökulmia asiallisesti kirjoitettuna. Paljon parempaa mitä edes avausviestiä kirjoittaessani uskalsin toivoa. Tällaista dialogia toivoisin tyttösalibandyn ympärille enemmän. Jatketaan samalla linjalla!

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus21.11.2021 10:29
Muutamia omia kannanottoja edellä esitettyihin näkökulmiin:

Keskeisin ajatus itselläni taustalla on se, että sarjajärjestelmien pitäisi tukea sitä ajatusta, että kaiken tasoisille ja kaikille halukkaille junioreille (ja aikuisille) löytyisi sopivia sarjoja ja sarjatasoja. Ja, että junioreiden ja aikuisten sarjatasot "keskustelevat" keskenään, ja muodostavat yhteiseen puun, jossa on erilaisia oksia.

Olen samoilla linjoilla siitä, että nykymuotoinen T21-sarja ei ole toimiva. Tämän ikäluokan kärki pelaa pääsääntöisesti aikuisten sarjoissa, ja ilmestyy T21-peleihin ehkä sitten, kun mitaleita ratkotaan. Urheilullinen arvo tämä myötä erittäin pieni, ja taloudellisesti kallis sarja läpivietäväksi. Tämän osalta näen, että naisten 1.divisioonasta pitäisi tehdä laadukkaampi yksittäisten otteluiden sarja. T21-sarjan osalta joko luopuminen, tai sitten sen osallistumiskynnystä madaltaa, esim. muuttamalla se turnausmuotoiseksi ja ja jakamalla se pariin lohkoon. Vaikea kuitenkaan tältä istumalta hahmottaa, löytyisikö sarjaan joukkueita, vaikka osallistumiskynnystä madallettaisiin. 2017-2018 kaudella oli 10 SM-sarjajoukkuetta, ja 12 1.divisioona joukkuetta kahteen lohkoon jaettuna. Se oli kuitenkin silloin - nyt on nyt.

T18-ikäluokan osalta pitäisi ehdottomasti olla kilpailullinen SM-sarja, ja sen lisäksi jonkinlaiset matalan kynnyksen aluesarjat, jolla harrastajia saadaan pidettyä mukana. Aluesarjat voivat olla kuitenkin haasteellisia saada nykyisellä pelaaja- ja joukkuemäärällä kasaan, joten ehkä tässä voisi toimia 2-3 lohkon 1.divisioona turnausmuodossa. 1.divisioonan toteutuminen vaatisi kuitenkin sen, että tuohon SM-sarjaan pääsisi se 10 joukkuetta, ja paikat olisi ratkottu keväällä tai viimeistään elokuussa, jotta myös tuohon 1.divisioonaan löytyy joukkueita. Tämä tarkoittaisi käytännössä takaisin SM-karsintoihin siirtymistä, joka tyttöpuolella voisi olla ihan perusteltua.

Olen pohtinut vahvasti myös sitä vaihtoehtoa, että nykyinen T18 -ikäluokka muutettaisiin T19-ikäluokaksi. Tämä toisi joukkueisiin yhden ikävuoden verran pelaajia lisää, joka voisi olla hyvinkin ratkaiseva tekijä monessa seurassa sille, että saadaanko joukkuetta kasaan. T16- ja tätä alemmat ikäluokat pidettäisiin ennallaan. Näen että tuo T18->T19 muutos vähentäisi myös tarvetta "nostaa" T16-ikäluokan pelaajia ylempään ikäluokkaan, jonka myötä myös T16-sarjat hyötyisivät muutoksesta.

Käytännössä naisten ja tyttöjen uudistettu sarjatarjoama voisi olla jotain seuraavan kaltaista:

F-liiga (yksittäiset ottelut)
Divari (yksittäiset ottelut)
"Suomi-sarja" (turnausmuotoinen) = nykymallinen 1.divisioona
aluesarjat

T19 (SM-sarja + 1.divisioona useammassa lohkossa)
T16 (SM-sarja + aluesarjat)
T14 (aluesarjat)
T12 (aluesarjat)
T10 (aluesarjat)

Tässä mallissa T19 olisi vanhin "juniori"-ikäluokka, jonka jälkeen pelaajat ohjautuisivat aikuisten sarjoihin. En tiedä sitten, kuinka moni jäisi tässä mallissa sitten lopulta kaipaamaan nuorten aikuisten (20v ja vanhemmat) "juniori"-sarjaa.

Yksi teoreettinen vaihtoehto olisi varmaan myös Fanin esittämä ajatus siitä, että valtakunnallisissa SM-sarjoissa ja aluesarjoissa olisi erilaiset ikähaarukat. En missään nimessä itse tyrmäisi tätäkään ajatusta - vaatii kuitenkin hieman pureksintaa, mitä se tarkottaisi isossa kuvassa. Mielenkiintoinen ajatus joka tapauksessa.

kaks pelaajaa vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus21.11.2021 21:55
Jos 1. divari olisi laadukas ja pelit olisivat yksittäisiä eikä turnausmuotoisia, t21 SM-sarjasta voisi luopua. T21 sarja eli entinen ASM on jo monta vuotta ollut se sarja, jossa haetaan vaan lisäpelejä. T21 sarja on kuitenkin tällä hetkellä tärkeä, koska pelaajat jotka ovat vielä juniori-ikäisiä, mutta eivät mahdu liigajoukkueen kokoonpanoon tarvitsevat pelejä kehittyäkseen. Jos naisten 1div ei supistu yhteen sarjaan, pelaajia tulee jatkossa lopettamaan vielä enemmän, jos he eivät mahdu liigajoukkueisiin. Tytöt ovat monta vuotta pelanneet yksittäisiä otteluita SM peleissä ja turnausmuotoiset pelit ei enää motivoi näiden yksittäisten pelien jälkeen.

isäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 12:59
Ei ihan suoraan liity aiheeseen, mutta sellainen kommentti tuli jälkikasvulta kun hän tuli tänään puoli yhden aikaan kotiin pelireissulta että mitä hemmetin järkeä on pelata runkosarjan peleissä jatkoajat ja vielä rankkaritkin jos ja päättyy maalitta.

Ja itsekin olen samaa mieltä. Ei nämä tytöt ole ammattilaisia, ihan hyvin voisi pelata vain sen 60 minuuttia ja antaa pelin olla tasan jos se siihen tulokseen jää. Muutenkin kenttäajat ovat kortilla monessa paikassa.

ÄitiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 13:19
Isälle tiedoksi sarjaj ärjestelmä missä saa 3 pistettä voitosta pelatan aina voittoon asti jatkoajalla ja rankkareilla. 20min vie lisä aikaa


Miksi isä viihtyy pilkun jälkeen vielä baarissa

Kotiin sieltä!!!

isäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 18:17
Ihanko tosi. Ei kaikissa sarjajärjestelmissä vaan pelata voittoon asti. Esimerkiksi jalkapallossa annetaan voitosta 3p ja tasurista 1p mutta ei tule jatkoaikaa.

Mutta miksi pitää antaa kolme pistettä voitosta, miksei olisi 2p voitosta ja 1p tasurista? Olis helpompaa ja järkevämpää näissä peleissä.

FaniRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 20:04
Idea T19 sarjasta on hyvä. Siihen ikään loppuvat myös nuorisomaajoukkuetoiminta niin samaan aikaan voisi loppua myös junnusarjat.

Naisten 1. divisioona ei tuossa mallissa ole houkutteleva. Se pitäisi pelata ehdottomasti yksittäisinä peleinä. Siihen en ota kantaa monenko joukkueen sarja se pitäisi olla ja pelattaisiinko se useammassa lohkossa.

Naisten B-liiga on niin teennäinen kuin voi olla. Käytännössä se on 1. Divisioona. B liigan kaksi parasta A liigaan ja sen jälkeen sarjan nimen vaihto.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 22:06
Fanille.

Kirjoituksestasi ei käy täysin ilmi, mitä mallia kommentoit. Mikäli kommentoit allekirjoittaneen hahmotelmaa, niin siinä tarkoitus oli juurikin se, että F-liiga sekä Divari olisivat molemmat yksittäisinä otteluina pelattavia 1 lohkon sarjoja. Eli käytännössä näin:

1) F-LIIGA; yksittäiset ottelut, yksi lohko, joukkuemäärä 10 tai 12.

2) DIVARI; yksittäiset ottelut, yksi lohko, joukkuemäärä 10 tai 12

3) "SUOMI-SARJA" tms; turnausmuotoinen, ylialueelliset lohkot, joukkuemäärä x

4) ALUEELLISET SARJAT; nykymuotoiset 2.-3.divisioonat

JUNIORISARJAT:
- T19 SM-sarja (yksittäiset ottelut, yksi lohko)
- T19 1.divisioona (turnausmuotoinen, useita lohkoja)
- T16 SM-sarja (turnausmuotoinen, yksi lohko)
- T16 (aluesarjat)
- T14 (aluesarjat)
- T12 (aluesarjat)
- T10 (aluesarjat)

FaniRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus22.11.2021 22:36
Yksi koutsi vaan.

Tuo hahmotelma olisi hyvä lähtö kohta.

1. Dividioonan kohdalta miettisin jopa kahta 10 joukkueen lohkoa, mutta ehdottomasti yksittäiset ottelut.

T16 SM sarja myös yksittäiset ottelut

Keskustelusta huolestunut taustatekijäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 8:56
Nyt on vain pakko heittää täysin vastakkainen kommentti näille ajatuksille lopettaa vanhimpien tyttöjen sarja. Kuten tuossa jo pelaajatkin kommentoivat, niin antaa tyttöjen pelata ja mahdollistetaan heidän pelaaminen, ei pakoteta me vanhemmat heitä lopettamaan.

Seuraavaksi joku kysyy, että miksi se pakottaisi? Siksi, että ei ole sitä omaa joukkuetta enää eikä sitä mahdollista 1-divisioona joukkuettakaan edes. Ei siirtyminen jonnekin täysin tuntemattomaan joukkueeseen muualle ole suurelle osalle edes vaihtoehto.

Nyt tuossa T21 sarjassa pelaa aivan arviolta noin 200 pelaajaa, jotka eivät ole mukana liigajoukkueiden ringissä. Suuri osa heistä ei edes halua liigaan mukaan ja syyt ovat aina henkilökohtaiset, osa tietää taitojen riittämättömyyden esim. oman seuransa liigarinkiin. Silti he tykkäävät lajista ja haluavat sitä pelata, ovat yleensä pelanneet jo korkeimmalla tasolla vähintään 5-6 vuotta.

Täällä on myös jopa dissattu (en jaksa varmistaa, pahoillani, jos olen väärässä) pelien tasoa. Nyt tuolla on erittäin hyvätasoisia otteluita ollut, joissa pelaa jopa A-liigan parhaimpia yksilöitä. Se on hienoa, että seurat antavat heille mahdollisuuden lisäpeleihin ja omasta mielestäni pelaajat kehittyvät näiden lisäpelien kautta. Myös näkemissäni otteluissa heidän asenteensa on siellä erinomainen. Toisaalta on ollut hauska nähdä, etteivät he kuitenkaan täysin pysty dominoimaan näitä nimettömämpiä ryhmiä vastaan. Se kertoo sitä, että sieltä on kasvamassa hyviä pelaajia mukaan toivottavasti vielä myöhemmälläkin iällä.

Nyt tällä joidenkin fantasioimalla muutoksella hyvin suurella todennäköisyydellä noista 200 pelaajasta erittäin suuri osa lopettaisi harrastuksensa heti. Samoin niiden, jotka vanhenevat seuraavasta ikäluokasta mahdollinen mielenkiinto lajia kohtaan saattaisi laskea, jos tietää, että ei ole sitä omaa joukkuetta enää jatkossa.

Tärkeämpää kuin tappaa mahdollisuuksia ja kuihduttaa lajia olisi luoda pelaajille mahdollisuuksia lisää ja yksi tärkeimmistä on tietysti, että pyrittäisiin välttämään peräkkäisten ikäluokkien otteluiden päällekkäisyydet. F-liiga elää omaa elämäänsä ja T21 pelien päällekkäisyys liigan kanssa ei saa olla ongelma joukkueiden rakentamiselle.

Jos sitten jossain vaiheessa joukkueita ei saisi enää T21 sarjaan, mikä voisi aivan yhtä hyvin olla T22, niin tässä vaiheessa sitten sarjaa ei pelata. Mutta jos näin kävisi, olisi siinä vaiheessa kaikkien herättävä siihen, että naissalibandy voi erittäin huonosti.

Ei ole meiltä vanhemmilta tai taustoilta keneltäkään pois, kun T21 jatkaa ja toivottavasti kehittyy sarjana vielä parempaan suuntaan. Naisten B-liiga on sen sijaan aika keinotekoinen ja siitä tekisin 1. divisioonan, jossa olisi kaksi 8 joukkueen lohkoa. Tämä ei kuitenkaa muuta sitä, että näille nuorille löytyisi sieltä se mieleinen pelipaikka.

Palataan keskusteluun, jos on aihetta.

ViksustiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 10:48
Keskustelusta huolestunut taustatekijältä hyviä nostoja.

Itseäni huolestuttaa tuo T21 sarjan ikärakenne.

katsoin nuo ylemmmän loppusarjan ensimmäisten pelien joukkueiden ikärakenetta ja niistä tässä alustavaa dataa.

Pir/häme 18 pelaajaa joista
2pelaajaa t21 ja jopa 8pelaajaa t16

PRO 20 pelaajaa joista
11 pelaajaa t21 muut t18

PSS 20 pelaajaa joista
10 pelaajaa t21 muut t18

Loisto 16 pelaajaa joista
6 pelaajaa t21 ja jopa 2 t16 muut t18

SSRA 16 pelaajaa joista
6 pelaajaaa t21 ja muut t18

Wirmo 15 pelaajaa joista
0 pelaajaa t21 jopa 8 t16 oliskos tässä päällekkäisyys

Ervi 20 pelaajaa joista
15 pelaajaa t21 mutta noin puolet edustuksessa

Northernstars 18 pelaajaa joista
7 pelaajaa t21 muut t18

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 14:57
Edelleen hyvää keskustelua, ja hienoja nostoja.

Minulla ei ole dataa ja faktaa käytössäni, mutta mutuni sanoo, että tilanne on laajemmassa katsonnassa, kuten Viksusti edellä kirjoittaa; T21-sarjassa pelaa suhteellisen vähän tuon ikäluokan pelaajia - sos Viksustin listaamat pelaajamäärät pitävät paikkaansa, on T21-sarjassa pelaavien T21-pelaajien määrä tällä hetkellä n. 50 pelaajaa. Ei 200. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen joukkueen kasaan, seurat ovat joutuneet "nostamaan" joukkueisiinsa T18- ja jopa T16-ikäluokan pelaajia.

Suurin vinouma nykyisessä nais- ja tyttösäbässä on oman näkemykseni mukaan se, että junioreita revitään omista ikäluokistaan ylempiin ikäluokkiin. Kaikki lähtee siitä, että aikuisten sarjoihin ei riitä aikuispelaajia, jonka myötä junioreita nostetaan niihin aikaisessa vaiheessa F-liigaa myöten. Kun aikuisjoukkueet rohmuavat T21- ja T18-ikäluokista pätevimmät pelurit itselleen, on nämä joukkueet pakotettu täyttämään omia rostereitaan alemmista juniorijoukkueista. Tämä on kierre, joka pitäisi pystyä katkaisemaan.

Perustan itse tuon T21-sarjan tarpeellisuuden (tai sen puutteen) pitkälti sellaisten toimijoiden näkemyksiin, jotka ovat itse aktiivisesti toimineet ko. ikäluokassa. Omasta puolestani sarjan voisi jatkossakin säilyttää, mikäli sellaiselle on jatkossa(kin) kysyntää. Nykymuotoisen sarjan elinvoimaisuutta pidän epätodennäköisenä, mutta jos sarja olisi T22 tai jopa T23, ja kustannuksia hillittäisiin pelaamalla sarjaa maantieteellisissä lohkoissa turnausmuodossa, voisi sarjalla ollakin nykyistä enemmän kysyntää. Toki tämä on vain yksi näkemys.

ViksustiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 16:20
Tuolta voi käydä katsomassa kokoonpanoja

http://www.tilastopalvelu.fi/fb/index.php?option=com_content&view=article&id=10&stgid=9369

ReaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 17:15
Kyllä ne pelaaja määrät on suhteellisen surkeita tuossa T-21 sarjassa.moni joukkue ei saa peleihin edes kolmea ketjua ja jos saakin niin pelaa silti suurimman osan peleistä kahdella ketjulla.äsken olikin mainittu hiukan tuosta ikärakenteesta,niin olen saman huomannut,että kyllä näissä T-21 peleissä suurin osa pelaajista on T-16 ja T-18 ikäisiä pelaajia.tässä sarjassa ikäerot on varmasti suurimmat junnusarjoista,eikä tästä sarjasta oikein pysty luomaan tällä hetkellä mitään selkeää mielipidettä.mitenköhän nämä tämän sarjan porukat pystyvät harjoittelemaan keskenään,kun näyttävät olevan tälläisia keräily porukoita.jotainhan tähän on keksittävä minun mielestä F-liiga on suunnilleen pelaajien iän puolesta T-21 sarja.

HeikkiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 17:58
Jos tässä T-21 sarjassa pelaisi kaikki tämän ikäluokan junnut,niin olisi varmaan taso kohdallaan.ihmettelenkin kun tätä sarjaa pidetään heikkona.tätä sarjaa pelaa käytännössä T-16 ja T-18 tytöt ja niiden sarjoja pidetään tasokkaina.jokin ristiriita tässä väkisin on.

MypaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 18:09
Kyllä wirmossa on yli 10 t21 ikäistä ja muutama y ikäinen.

SenilixRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 19:02
Nythän on F-Liigassa maaottelutauko joten viikonlopun T21-peleissä oli todennäköisesti normaalia enemmän T21 ikäisiä pelaamassa. Ainakin niissä joukkueissa joilla on pelaajia F-Liigassa.

HuolestunutRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus23.11.2021 21:56
Yksi syy, miksi T21 sarjassa pelaa paljon nuorempia, jopa alle 15 vuotiaita on, että parin viime vuoden aikana pelaajia on vaan lopettanut niin paljon ettei junnuikäisille saada mitään muuta joukkuetta. Pelaajia ei yksinkertaisesti kaikissa seuroissa riitä T16 tai T18 joukkueisiin niin pelataan sitten T21 sarjassa.

Toinen syy, miksi joukkueissa on paljon nuorempia pelaajia on, etteivät seurat usein pysty tekemään yhteistyötä. Seurat usein kuvittelevat omistavansa pelaajat ja estävät samanikäisten yhteisjoukkueet. Silloin pelataan niillä pelaajilla mitä vaan saadaan kasaan.

Mikäli aletaan miettiä rajoituksia pelaajien ikään niin silloin joukkueiden määrät vähenee entisestään.

FaniRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus24.11.2021 0:29
Onko kukaan miettinyt että osa lopettamisista voi johtua siitä että vuosikaudet tyttöjä on peluutettu kahta tai jopa kolmea sarjaa. Inyo vaan loppuu jo ennen parasta peli-ikää. T21 sarja on juuri tälleen keinotekoisesti pidetty pystyssä jo vuosia.

Joskus pitää vaan nostaa kädet pystyyn ja todeta että vaikka noin 50 tyttöä jäisi ilman junnusarjaa niin pitkässä juoksussa sillä voidaan pelastaa monta tyttö ikäluokkaa. T18 ja T16 sarjojen taso nousisi merkittävästi jos kaikki pelaisivat omissa ikäluokissaan.

Sarjojen tason nousun myötä myös tulevaisuudessa saataisiin enemmän kovan luokan pelaajia aikuisten sarjoihin ja maajoukkueeseen.

Ehkä joskus tulevaisuudessa voidaan taas voittaa maailmanmestaruus kun menestys ei ole parin-kolmen pelaajan varassa kuten nykyisin. Kaupit jos loukkaantuu niin Suomella ei ole asiaa edes mitaleille.

Tuntuu että monet vanhemnat ja valmentajat haluavat saada tytöt liian nopeasti huipulle ja sit jo alle kaks kymppisinä lopetetaan vaikka parhaat kymmenen pelivuotta olisivat vielä edessä.

-K-Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus24.11.2021 8:34
Fani, kyllä se on ihan kaikkien tyttöjen lajien ongelma että moni lopettaa kun pääsee työ-perhe-opiskeluelämään. Ei se ole siitä kiinni miten montaa sarjaa pelaa. Muutenkin nykymaailmassa ihmiset vaihtavat ammattialaansakin pari kolme kertaa työuransa aikana, joten on varmaan selvää että urheilulajienkin muutoksia tapahtuu.

Jotkut pelaavat monessa eri lajissa huipulla, mutta onhan se aika harvinaista nykyään.Tälläiset Hanna Teerijoet, Riikka Niemiset, Susanna Tapanit ja kumppanit ovat nykyään aika harvassa. Toivottavasti vaikka Kaupeista kasvaa sellaisia tässä lajissa. Ja onhan urheilu muuttunut niin että usean lajin harrastaminen huipulla on liki mahdotonta.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus24.11.2021 10:35
Fanin kanssa monella tapaa samaa mieltä.

Kuten jo edellä toinkin esiin, tällä hetkellä tyttö- ja naissalibandyssa on pahoja vinoumia, joiden yhtenä konkreettisena seurauksena juniorit ajautuvat / ajetaan muihin kuin oman ikäisten sarjoihin. Tai sitten, kuten Fanikin esille toi, pelaajia peluutetaan useassa eri sarjassa. Pahimmassa tapauksessa vasta kehittymässä olevat lapset ja nuoret ajetaan puhki, tai vaihtoehtoisesti he ovat ns. pelanneet kaikki sarjat läpi, ja saaneet/kokoneet kaiken mahdollisen, ennen kuin ikää on 20 vuotta. On helppo lopettaa, kun ei jaksa enää, tai ei ole enää mitään uutta, mitä tavoitella. Tämä skenaario koskee etenkin niitä "lupaavia" ja "potentiaalisia" pelaajia, joita aikuiset alkavat jo aikaisessa vaiheessa työntämään "huipulle". Hieman kärjistäen; pitää päästä F-liigaan, pitää päästä Maajoukkuetielle, pitää pelata vanhempien junioreiden kanssa tai poikien kanssa tai aikuisten kanssa - koska muuten ei voi tulla "huippua".

Toinen skenaario on sitten se, että pelaajalle ei ole joukkuetta jossa pelata - tai vielä surkuhupaisampaa on se, että joukkueelle ei ole sarjaa. Kuten avausviestiin listasin, niin tällä kaudella T18-ikäluokassakaan ei käytännössä ole enää alueellisia sarjoja. Toisin kuin T21-ikäluokassa (nuoret aikuiset), T18 -ikäluokassa puhutaan lapsista ja nuorista - jos heille ei ole tarjota oman ikäisten sarjoja, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi harrastajat lopettavat. Tilanne on katastrofaalinen.

Sisäisen motivaation kulmakivien (koettu pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä autonomia) kautta asiaa peilaten; omien kokemusteni perusteella vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus edistää harrastuksessa jatkamista, ja sen puute edistää lopettamista. Tyttöjen ikäluokissa tähän liittyy jo luontainen haaste, koska ikäluokka on aina parillinen, ja toinen ikävuosi vaihtuu vuosittain. Mikäli tämän lisäksi osaa pelaajista viedään vielä muihin joukkueisiin, on sosiaalista yhteenkuuluvuutta vaikeampaa pitää yllä. Koettu pätevyys on niin ikään avainasemassa - miten harrastaja saa onnistumisen kokemuksia riittävästi? Se, että pelaajaa pusketaan vanhempien junioreiden joukkueisiin on aina riski - tekijöistä riippuen joka hallittu tai hallitsematon. Jos pelaajan ainoa mahdollisuus pelata on vanhempien junioreiden sarja, niin tällöin uhkat ovat isoimmillaan. Tai jos jostain joukkueesta napataan kärkipelaajat vanhempaan juniorijoukkueeseen tai aikuisjoukkueeseen, niin on mahdollista, että se vie kilpailukyvyn siltä juniorijoukkueelta, josta pelaajat otetaan pois, jolloin jäljelle jäävien pelaajien koettu pätevyys laskee, mikäli joukkue ei pärjää peleissä. Jos siinä kohtaa, edes pelaajamäärä on riittävä sarjaan osallistumiseksi. Kolmas asia on sitten vielä tuo autonomia - tunne siitä, että valinnat ja tekeminen ovat harrastajasta itsestään lähtöisin, eikä tunnu ulkoapäin ohjatulta. Tässä tulemme juurikin siihen, että voiko harrastaja itse valita joukkueensa ja sarjatason, vai pakotetaanko häntä niiden osalta johonkin muottiin. Konkretiaa; 17-vuotiaat haluavat harrastaa ikätovereidensa kanssa, mutta heille ei ole omaa joukkuetta, tai joukkueelle sarjaa => heitä ohjataan aikuisten mutasarjoihin.

On fakta, ettei kaikkia tässäkin ketjussa esitettyjä tai esittämättä jääneitä vinoumia ja ongelmia ole mahdollista poistaa. Joihinkin voimme kuitenkin vaikuttaa, ja sarjajärjestelmät ovat vain yksittäinen työkalu siihen.

Omassa ajattelussani päädyn kerta toisensa jälkeen siihen, että niin seurojen kuin Salibandyliiton pitäisi yhdessä kyetä turvaamaan T18 (tai T19) ja tätä alempien ikäluokkien toiminta, niin kilpa- kuin harrastetasoilla. Jos tähän emme jo lähitulevaisuudessa kykene, niin on mielestäni turha odottaa maajoukkueelta menestystä, tai F-liigasta maailman parasta ja arvokkainta salibandyn liigaa ja brändiä 2028. Tai odottaa juurikaan mitään muutakaan, koska meiltä loppuu harrastajat.

T21-sarjasta jatkan vielä sen verran, että se menee siihen kategoriaan, jota en itse niin hyvin tunne, että löytäisin toimivia työkaluja. Tämän ikäluokan pelaajat alkavat olemaan jo "nuoria aikuisia", jotka ovat pääsääntöisesti itsenäistymässä omilleen muuttamisen myötä, suunnaten vielä mahdollisesti opiskeluiden perässä uudelle paikkakunnalle. Omakohtaisten kokemusteni mukaan, moni harrastaja lopettaa tuossa kohtaa siksi, että elämän osa-alueiden prioriteettijärjestys muuttuu - säbä ei ole enää se ykkösjuttu, koska opiskelijaelämä (opinnot, osa-aikatyöt jolla opinnot rahoitetaan, ja kaikenlaiset opiskelijatapahtumat) vievät valtaosan ajasta. Tältä osin ajattelisinkin ehkäpä niin, että vaade hypätä aikuisten sarjoihin ei olisi tässä kohtaa se oleellisin jatkamisen/lopettamisen määräävä tekijä. Edelleen jätä kuitenkin portin avoimeksi sille, että mikäli mahdollisen T19-sarjan lisäksi koettaisiin tarvetta esim. T22 tai T23 harrastesarjalle, niin miksipä ei. En kuitenkaan itse usko sen kysyntään. Tämän näkemyksen perustan siihen, että T19-vaiheen jälkeen viimeistään jokainen liigatasoinen täysi-ikäinen pelaaja pelaa jo liigaa - mikäli se on yksilön itsensä tavoite.

Edelleen yhtä huolestunut tyttösalibandyn puolestaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.11.2021 15:38
Jos ylin nuorten ikäluokka poistettaisiin, niin se ei ratkaise millään tavalla T18 ikäluokan joukkueiden määrän ongelmaa taas.

Kun ollaan huolestuneita pelien lukumäärästä, niin sitä hiukan ihmettelen. Pelit kehittävät pelaajia ja nyt hyvin monet pelaavat sen 20-30 ottelua kaudessa, mikä ei ole ainakaan liikaa kehittymisen kannalta. Aina löytyy yksittäisiä, joille pelejä tulee sitten enemmän, mutta nyt pitää tietysti ajatella sen massan kautta.

Tuo sana T22 harrastesarja kertoo jo ajattelutavasta ja mielestäni se on lähtökohtaisesti väärin ajateltu.

Parhaimmissa liigajoukkueissa on tällä hetkellä riittävästi massaa ja heillä ei ole tarvetta lisätä pelaajien lukumäärää. Eikä pelaajat edes halua sinne, jos ei ole tiedossa muuta kuin harjoitukset ja joku ns. jämäminuutti muutaman kerran kaudessa kentällä, lisäksi taitaa tulla usein vielä maksuvelvollisuuksia. Liiga ei ole ratkaisu näille tässä tapauksessa 01-03 syntyneille, joissakin tapauksissa on, läheskään aina ei ole. Joka vuosi myös tulee uusia ikäluokkia, joille pelaamisen mahdollisuus olisi katkolla.

Se mahdollisuus ei ole joku 2-tai 3divisioona, ne harvoin kiinnostavat. Myös muutto muualle pelaamaan on iso kynnys. Väitän, että yhden sarjan poistaminen tai muuttaminen "harrastesarjaksi" vähentäisi pelaajien peliuraa ennestään, vähentäisi lisenssipelaajien määrää ja vähentäisi tietysti myös joukkueita sarjoissa.

Tärkeintä olisi sarjojen järkevä porrastaminen pelipäivissä ja esim. tälle vuodelle suunnittelussa on epäonnistuttu. Nyt on aivan liian pitkiä katkoja sarjoissa ja esim. tyttöpuolella ihmeellisintä on, että miesten kisojen vuoksi on noinkin pitkä tauko. Luuleeko joku, että se lisää merkittävästi katsojia kisoihin?

Edellisen kirjoittajan väitteeseen kaikkien T19 (sellaista sarjaa ei toki nyt ole) liigatasoisten pelaavan jo liigaa halutessaan, niin se ei pidä paikkaansa. Tietysti puhun nyt ainoasta oikeasta liigasta eli A-liigasta. se on totta, etteivät kaikki kelpoiset edes halua, onneksi suurin osa ymmärtää laittaa opiskelun sijalle 1.

urpoRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.11.2021 16:55
"Tärkeintä olisi sarjojen järkevä porrastaminen pelipäivissä ja esim. tälle vuodelle suunnittelussa on epäonnistuttu. Nyt on aivan liian pitkiä katkoja sarjoissa ja esim. tyttöpuolella ihmeellisintä on, että miesten kisojen vuoksi on noinkin pitkä tauko. Luuleeko joku, että se lisää merkittävästi katsojia kisoihin?"

just näin liitto on tämänkin pissinyt jaloilleen, sillä ei 12-17 vuotias lapsi tule maksamaan 150e säbälipusta. miksi liiton salibandylisenssin omaavia harrastajia ei päästetä puoleen hintaan peleihin tai vaikka alle? luuletteko että pelit olisi loppuun myyty?

Liitto on kaikessa kaistapäisyyksissään viimeisten vuosien aikan pissinyt lähes kaiken mitä pissiä voi!

"Edellisen kirjoittajan väitteeseen kaikkien T19 (sellaista sarjaa ei toki nyt ole) liigatasoisten pelaavan jo liigaa halutessaan, niin se ei pidä paikkaansa. Tietysti puhun nyt ainoasta oikeasta liigasta eli A-liigasta. se on totta, etteivät kaikki kelpoiset edes halua, onneksi suurin osa ymmärtää laittaa opiskelun sijalle 1."

ervi ja loisto nyt esimerkiksi peluuttaa jo isoa joukkoa pelaajia jotkam yös A-liigaa pelaa ja nämä"oikeat" katsoo sivusta. Kun edustuksella osuu pelit päällekkäin tai muu syy jäädä T21 pois kasataan joukkuetta jopa 2008 syntyneistä lähtien ja tämä on se ongelma!

Opiskelemaan kerkiää kyllä ja siinä lomassa on kiva pelata tyttö ikäluokat loppuun mikä minunkin miekestäni olisi hyvä lopettaa siihen 19v sarjan ja sitten siirtyä näihin 1-3div joukkueisiin missä, myös rupeaa olemaan entistä laadukkaampia joukkueita pelaamassa.

T21 on täysin tuha sarja, siksi että siellä pelaa loppujen lopuksi enemmän T16 ja T18 pelaajia, kuin T21 ja siksi nämä nuoret jo oppii kuinka tarvitsee päästä äkkiä eteenpäin peliuralla.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.11.2021 19:06
"Parhaimmissa liigajoukkueissa on tällä hetkellä riittävästi massaa ja heillä ei ole tarvetta lisätä pelaajien lukumäärää."

Mielenkiintoinen lausahdus - mitä sitten tarkoittaakaan. Itse en tiedä yhtäkään suomalaisesta liigajoukkuetta, jolla olisi tällä hetkellä riittävästi liigatason pelaajia, tai etenkään aikuispelaajia. Jokainen nykyisistä liigajoukkueista on joutunut täydentämään kokoonpanoaan juniori-ikäisillä pelaajilla, sekä myös sellaisilla aikuispelaajilla, jotka eivät välttämättä ole liigapelaajia, termin varsinaisessa merkityksessä. Tämä on edelleen se vinouma, joka koko tyttö- ja naissalibandya tällä hetkellä vaivaa, koska pelaajamassat pienenevät. Tämä trendi ei ole hetkeen katoamassa, vaan tulee näkymään jatkossa entistä vahvemmin.

Tarkastellaan asiaa nykyisten A-lohkon (sen "oikean liigan") joukkueiden kokoonpanoista (tarkastelussa käytetty viimeisimpiä pelejä):

1.PSS 32p
yli 25v = 6 pelaajaa
22-24v = 9 pelaajaa
T21 = 5 pelaajaa
T18 = 0 pelaajaa

2.EräViikingit 28p
yli 25v = 7 pelaajaa
22-24v = 4 pelaajaa
T21 = 5 pelaajaa
T18 = 2 pelaajaa

3.TPS 26p
yli 25v = 4 pelaajaa
22-24v = 5 pelaajaa
T21 = 7 pelaajaa
T18 = 2 pelaajaa

4.Classic 24p
yli 25v = 4 pelaajaa
22-24v = 6 pelaajaa
T21 = 5 pelaajaa
T18 = 1 pelaajaa

5. FBC Loisto 15p
yli 25v = 0 pelaajaa
22-24v = 2 pelaajaa
T21 = 13 pelaajaa
T18 = 4 pelaajaa

6. SB-Pro 13p
yli 25v = 5 pelaajaa
22-24v = 6 pelaajaa
T21 = 6 pelaajaa
T18 = 1 pelaajaa

7. Koovee 10p
yli 25v = 5 pelaajaa
22-24v = 7 pelaajaa
T21 = 4 pelaajaa
T18 = 2 pelaajaa

8. Rankat Ankat 2p
yli 25v = 2 pelaajaa
22-24v = 5 pelaajaa
T21 = 8 pelaajaa
T18 = 3 pelaajaa

YHTEENVETO:
F-liigan A-lohkon pelaajien ikäjakauma on viimeisten kierrosten kokoonpanojen otannalla tarkasteltuna seuraava:

yli 25v = 33 pelaajaa (22,8%)
22-24v = 44 pelaajaa (30,3%)
T21 = 53 pelaajaa (36,5%)
T18 = 15 pelaajaa (10,4%)

Jos yksittäisiä joukkueita katsoo, niin PSS on ikämittarilla mitattuna täysin omaa luokkaansa - kokoonpano on koottu lähes kokonaan aikuisikäisistä pelaajista. Toinen ääripää on sitten Loisto, jolla aikuisikään ennättäneitä ei juurikaan ole. Myös Ankkojen kokoonpano on hyvin junioripainotteinen.

Edelleen pohdin sitä - mistä T21/T22-sarjaan (tai mikä se voisi jatkossa ollakkaan) riittää jatkossa pelaajia ja joukkueita? Etenkin jos sarja olisi jatkossakin valtakunnallinen yksittäisinä otteluina pelattava sarja, jossa kustannukset ovat korkeat. Ei läheskään kaikilla pelaajilla enää täysi-ikäisyyden myötä vanhemmat kustanna pelaamista.

ESPNRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.11.2021 23:15
Edelliselle 'Yksi koutsi vaan' viestille; ymmärrän kyllä tuon 'parhailla liigajoukkueella riittävästi massaa' ajatuksen. Etelässä esim PSS ja EräViikingit, tarkoitetaan varmaankin että massaa, eli rosteria riittää. Porvoosta virtaa pelaajia muualle juuri tuon takia, joukkue on vahva, ja juniorit pelaavat junioreissa tai hakevat muualta paikkaa liigassa tai B liigassa. EräViikingeilä rosteri on todella laaja, eli ei sinne T18 ikäisiä pelaajia pääse helpolla. T21 sarja on ongelmallinen, mutta toivottavasti jollain tavalla pysyisi järjestelmässä mukana

PelaajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus27.11.2021 10:08
Hei, olen itse T21 ikäinen pelaaja, jolla ei olisi millään rahkeita liigatasolle. Myöskään nämä alueelliset 2 ja 3 divisioonat eivät houkuttele yhtään. Jos T21 ikäluokan valtakunnallinen sarja poistettaisiin niin luultavasti siihen päättyisi pelaamisenikin. Uskallan myös väittää, että ympäri Suomea on kasa muitakin laisiani pelaajia, joilla kiinnostus lopahtaisi siihen paikkaan. Vaikka ei sarjana T21 olisi järkevä muita ikäluokkia ajatellen, pitää se silti parikin kourallista pelaajia vielä lajin parissa.

-K-Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus27.11.2021 16:22
Hyvä Pelaaja! Juuri teidän mielipidettänne pitäisi eniten kuunnella eikä vanhempien saatikka seura-aktiivien joilla ei välttämättä edes ole tyttölapsia.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus27.11.2021 16:49
Mielestäni tässä(kään) asiassa ei ole tarvetta vastakkainasettelulle. Harrastajat tarvitsevat seuroja/joukkueita harrastaakseen, ja seurat harrastajia muodostaakseen joukkueita. Seurat tarvitsevat liittoa organisoimaan kilpailutoiminnan ja kokoamaan seurojen joukkueet sarjoihin, ja liitto tarvitsee seuroja/joukkueita muodostaakseen sarjoja. Jokaista tahoa tarvitaan, jotta kokonaisuus voi toimia. Tämä pätee myös tämänkin asian ympärillä käytävään keskusteluun - jokaisen mielipide on tärkeä, riippumatta mikä kenenkin rooli taustalla on. On erilaisia näkökulmia, ja mitä enemmän niitä tuodaan esille, sen hedelmällisempää on keskustelu, ja keskustelun lopputulos.

Arvostan sitä korkealle, että "Pelaaja" uskaltautui tuomaan tähän keskusteluun oman näkökulmansa, joka on varmasti validi myös monien muiden harrastajien osalta. Toivoisin myös "Pelaajan" tai kenen tahansa muun pelaajan osallistuvan rohkeasti tähän keskusteluun, ja ottamaan suoraa kantaa esim. seuraaviin kysymyksiin:

a) Mikä tekee nykyisestä T21-sarjasta pelaajalle vetovoimaisen? Miksi pelaat tässä sarjassa?

b) Miksi nykymuotoinen T21-sarja on houkuttelevampi vaihtoehto, kuin esim. valtakunnallinen yksittäisinä otteluina pelattava naisten 1.divisioona (jos tällainen olisi jatkossa olemassa)?

c) Miksi T21 tai T22-sarja ei olisi enää houkutteleva, jos sen sarjajärjestelmää muutettaisiin siten, että sarjaa pelattaisiin aluksi alueellisimmissa lohkoissa, ja sarja huipentuisi jonkinlaiseen valtakunnalliseen lopputurnaukseen/otteluihin?
Tässä tausta-ajatuksena se, että tämän ikäluokan sarjaan saataisiin jatkossa enemmän joukkueita laajemmalta alueelta, jolloin yhä useammalla (kuin parilla kourallisella) tämän ikäisellä olisi mahdollisuus pelata oman ikäisten sarjaa.

kannattajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus28.11.2021 11:38
Muutamia kommentteja:

Divaripeleihin siirtymisen ei tarvitse tarkoittaa, että joukkue lopetetaan ja hajotetaan. Sinne voi ilmoittautua omalla joukkueella. Toki pitää lähteä aika alhaalta, joten kannattaa tehdä se ajoissa siten, että divari tarjoaa tässä vaiheessa tytöille lisäpelejä. Sieltä vain kipuamaan ylöspäin, niin pitkälle kuin taitoa riittää.

Moni on kommentoinut, ettei 2 tai 3 divari ole tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto. En oikein ymmärrä, miksi on tärkeää saada peliuraa jatkettua 21 vuotiaaksi asti, joka sitten päättyy, kun divari ei jostain kumman syystä kiinnosta. Mitä lisäarvoa nuo kolme ylimääräistä vuotta lajille tuovat?

Pelaajalle vielä kommentoin, että olen seurannut lajia tosi pitkään ja nähnyt monta lopettamista, kun tyttösarjat loppuvat ja "divari ei ole vaihtoehto". Sanoisin, että 30-50 % pelaajista ilmestyy kolmen vuoden kuluessa paikallisiin divarijoukkueisiin.

Niin se vain menee, että kun asiaa saa rauhassa miettiä, itse laji ja sen anti kiinnostaa enemmän kuin sarja missä pelaa. Mitä olen palaajien kanssa keskustellut, niin yleensä se viesti on, että onpa mahtavaa pelata mukavassa seurassa ilman suuria paineita. Nautintoa itse pelistä kuvataan aivan erilaiseksi siitä, mitä nuorena on kokenut.

Phineas and FerbRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus29.11.2021 11:44
T21 SARJA
T21 sarja on erittäin tärkeä sarja. Kyseessä ei ole mikään välisarja vaan sarja joka siltaa niin T18 maailmaa vanhempiin junioreihin. Samalla se myös toimii tukiverkkona ja lisäpelimahdollisuutena liigassa pelaaville pelaajille.

Eli vaikka joukkueen sisällä pelaajat vaihtuvat, on tämä usealle pelaajalle erittäin tärkeä sarja. Sarjan arvon systemaattinen laskeminen näillä keskustelupalstoilla on vain huonoa pelisilmää omaavien vanhempien kriittisyyden esille tuomista, varsinkin kun kokonaiskuva tuntuu olevan kateissa.

On kysytty usean vuoden ajan, olisiko jokin tietty divaritaso parempi. vastaus on, että ei ole. Juniorit haluavat pelata juniorisarjoja. Ei ole pelaajilta tullut kertaakaan kritiikkiä siitä, että vastustajalla on liigapelaajia mukana tai että vastustajalla EI ole liigapelaajia mukana. Molemmat olvat käyneet. Liigapelaajien käytöstä spekuloivat vain valmentajat ja vanhemmat, koska he eivät oikein saa kiinni miksi ja millaisissa tilanteissa seurat käyttävät optiota liigasta. tai vastavuoroisesti T18 pelaajista.

Aikaisemmin 1.divisioonaan jäi pieni joukko SM-karsintojen ulkopuolisia joukkueita. tämä oli iso harmi ja pettymys. Nyt sarjajärjestelmä mahdollistaa tasaisia pelejä alkusarjasta kevääseen asti kaikille. Vaikka tämä ei olekaan ehkä optimaalinen kaikille, niin onko parempaa ratkaisua?

On, nostaa sarjan epätasa-arvo tapetille dynaamisesti muuttuvien pelaajaluetteloiden takia ja toivoa, että kun poikien puolella nostetan ikäluokkia niin meillä haudattaisi T21 sarja tai ainakin sen arvoa pyrittäisi systemaattisesti horjuttamaan antamatta varsinaisesti mitään lajia eteenpäin vieviä ratkaisuja?

Tyttösäbän puolestaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus29.11.2021 12:53
Hyvä kirjoitus edellä ja juuri kuten moni on sanonut, niin pelillisesti kehittävä sarja ja taso vastaa ainakin B-liigan "heikoimpien" pelejä.

Kokoonpanot vaihtelevat, mutta se ei ole ongelma, vaan siellä pelaavat kulloinkin parhaat saatavilla olevat pelaajat ja silti mitään tosi suuria tasoeroja ei ole näkynyt, vaikka vastustajilla olisikin ollut niitä liigapelaajia mukana. Kertoo siitä, että sarjassa on runsaasti potentiaalisia pelaajia esim. sinne liigatasolle, jos motivaatio on pelata siellä nyt tai myöhemmin.

Luettuani muutaman kirjoituksen, niin eniten harmittaa joissain ollut vähättely pelaajia tai sarjaa kohtaan. Toivottavasti näitä ei jatkossa enää näkisi. Muistetaan tämän olevan harrastustoimintaa ja Suomessa ei ole ainakaan vielä yhtään pelaajaa naisissa, onko miehissäkään, kuka rakentaa tulevaisuutensa salibandyn varaan. Meidän tehtävä vanhempina on vain tukea pelaajien harrastustoimintaa ja luoda siihen mahdollisuuksia, niin fyysisesti kuin myös taloudellisesti.

Huolestunut huoltajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.1.2022 9:38
Tälle kaudelle löytyi enää 4 joukkuetta T18-aluesarjaan (T18 ES) joista yksi on Classic (eli ei ihan etelä-Suomea..).

Onko meillä Suomessa todella niin kova taso, että 19 joukkueen kannattaa reissata Suomea ristiin rastiin vai olisiko kustannustehokkaampaa pelata alueittain/ylialueellisesti?

"Haastaja-tason" -joukkueet kuihtuvat pois ja/tai siirtyvät pelaamaan Naisten 4-div tms.

Vaikka joukkueissa ei välttämättä ole Suomen tulevia maajoukkue-pelaajia niin näkisin, että lajilla ei ole varaa menettää yhtään harrastajaa (varsinkaan tyttöpelaajia).

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.1.2022 11:27
Tämäpä juuri. Tuo aluesarjojen "kuihtuminen" on todella suuri isku tyttösalibandyn elinvoimaisuudelle.

Mielestäni nyt tarvittaisiin todella isoja korjausliikkeitä, jotta tämä kehitys saadaan pysähtymään, ja taittumaan toisen suuntaiseksi.

Tässä keskustelussa on esitetty T21-ikäluokan muuttamista T22-ikäluokaksi. Lisäksi osa on ehdottanut sen muuttamista turnausmuotoiseksi, tai sen pelaamista useammassa lohkossa. Nämä molemmat ovat omasta mielestäni varsin valideja ajatuksia, mikäli tämän ikäisten sarjatoimintaa halutaan pidemmällä tähtäimellä jatkaa. Joukkuemäärä tulisi kyetä lisäämään, ja se on vaikeaa, jos siihen liittyy valtakunnallisen sarjan kustannusmalli.

Esitetty on myös T18-ikäluokan muuttamista T19-ikäluokaksi - poikapuolellahan tämä sarjataso on ensi kaudeksi jo tulossa. Tämä muutos antaisi T19-sarjalle lisää elinvoimaisuutta, kun joukkueen voi koota kolmen ikävuoden pelaajista. Lisäksi tämä ikähaarukka olisi linjassaan toisenasteen koulun kanssa, jos pelaaja suorittaa opintonsa 3 vuodessa.

T16-ikäluokka säilyisi ennallaan.

Pelkkä SM-sarjojen fiksaus ei mielestäni kuitenkaan riitä. Se, että meillä olisi T22- T19, ja T18 SM-sarjat sopivilla joukkuemäärillä on se tavoitteellisten kilpapelaajien polku. Harrastajille pitäisi olla tarjolla matalamman kynnyksen aluesarjoja ja ylialueellisia sarjoja. Näiden toteutumiseksi olisin itse valmis harkitsemaan kahta asiaa; joko ikäluokkien laajentamista tai jopa pelimuodon muokkaamista esim. 4v4 formaattiin. En ajattele sillä olevan suurtakaan väliä, koostuuko sarja kahdesta vai kolmesta ikäluokasta, tai pelaako kentällä 1+5 vai 1+4 vai 1+3 kokoonpano, jos tällä saadaan aluesarjat tekohengitettyä jälleen toimintaan, ja harrastajat pidettyä mukana. Enkä näe silläkään olevan mitään merkitystä, että SM-sarjat ja aluesarjat eivät olisi yhtenevillä ikäluokilla. SM-sarjat voisivat minun puolestani olla jatkossakin T21- / T18- / T16-sarjoja, jos edellä mainitut T22- ja T19-sarjat eivät saisi kannatusta. Mutta etenkin alueellisesti tarvitsemme noita T22- ja T19-sarjoja, jos joukkueita ja pelaajia halutaan pitää sarjatoiminnassa mukana.

-K-Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.1.2022 12:16
Ei nää alueelliset, edes ylialueelliset, sarjat parantaisi pitkämatkalaisten tilannetta. Vai meinaatteko että yksi alue olisi SSRA - Josba - Kokkola - Happee? Aika iso lääni olisi aluesarjalle.

Se helpottaa ehkä Pääkaupunkiseudun tilannetta kun ei tartte lähteä Ouluun tai Joensuuhun, mutta noiden suuntien joukkueille tilanne on lähes sama edelleen.

Itse kannatan edelleen valtakunnallisia sarjoja.

QuaqamoleJäsenmäärä31.1.2022 14:55
Toki sarjojen määrällä, sarjojen ikärakenteilla (T21 T22) ja aluerajoilla voidaan reagoida sarjoihin.

varsinainen ongelma näiden sarjamuutosten osalta ovat pelaajamäärien putoamiset. Aikaisemmin monella pääsarjaseuralla on ollut vahva ja kilapilullinen tyttöjuniorien pelaajapolku aina T16, T18, T21 SM-sarjoissa.

Kuinka monella pääsarja (NLA/NLB) joukkueella on kilpailullinen tyttöjuniorien pelaajapolku? ja kysymys miksi ei ole? Eikö se ole joku liigan lisenssiehtokin?

PSS, EräViikingit, SSRA, FBC Loisto.... aika hiljaista on.

Eli sarjoja voidaan pyöritellä ja muutella, mutta sarjat heijatuvat pitkälti pelaajamääriin. Tarvittaisiin aika iso tasonnosto suoren top 24 tyttö- ja naissalibandyn parissa olevilta seuroilta, jotta saataisiin jäsenmäärät kasvamaan.

Jokaisesta uudesta aloittavasta tyttösaliandyn pelaajasta joka ostaa lisenssin kahtena vuotena peräkkäin, tulisi liiton maksaa vaikka kannustinkorvaus 50 eur/pelaaja. Näin joka joukkueen saa SSBL:n sarjaan esim. 13 uutta pelaajaa, saisi tuolla jo joukkueen budjettiin pienen kannustimen.

Miten saadaan tyttösarjoihin pelaajia, olivatka sarjat mitä tahansa?

Pelaaja2Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.1.2022 17:16
Noniin nyt on niin tärkeä aihe että mistäs sitä edes aloittais?

Ensinnäkin pakko sanoa että todella hyvää keskustelua, jatketaan samaan malliin!

Aikaisemmin täälä olikin jo joku pelaaja kirjoittanut omasta näkökulmasta, hieno homma, ja nyt haluaisin tuoda myös pelaajana omaa näkökulmaani keskusteluun. Itse en tällä hetkellä pelaa t21 sarjaa, mutta siitäkin on aiemmilta kausilta kokemusta. Olen vielä tämän kauden t18 ikäinen joten ensi kaudella luonnollisesti tulisi sitten t21 ikäluokka. Olen kuitenkin aika varma että se ei tule olemaan ainakaan ykkös sarjani. Tässä muutama syy:

1) Olen erittäin tavoitteellinen ja mielestäni t21 ei tarjoa tarpeeksi kovia pelejä. Esimerkiksi maajoukkuevalmennukselta on tullut useammallekkin pelaajalle (jopa 05 ikäisille) terveisiä, että vähintään liiga b pelit ovat tarpeeksi kovia, mieluiten liiga a, ainakin 04 ikäisillä. Kaudella 20-21 ASM sekä BSM sarjaa pelanneena olen 100% sitä mieltä että BSM pelit olivat kovempia kuin ASM (toki tältä kaudelta tarkkaa tietoa ei ole mutta en usko tason hirveästi muuttuneen) Tämä johtuu ainakin joltain osaa jo aiemminkin mainitusta sarjan ikäjakaumasta. Pelaajia on todella paljon t18 ja t16 ikäisiä ja tämä vaikuttaa jo esimerkiksi treenaamiseen ja joukkueen yhtenäisyyteen ja joukkuehenkeen. Monessa seurassa ei t21 treeneissä käy samat pelaajat kuin peleissä ja t21 joukkueella ei välttämättä ole niin paljoa yhteisiä treenejä koska monet t18 ja t16 treenaavat myös/pelkästään oman ikäluokan kanssa. T21 peleihin kerätään tarvittaessa kaikki nuoremmat ketä vaan pelille pääsee ja joukkue voi vaihdella peleihin jolloin luonnollisesti pelin tasokaan ei välttämättä ole niin korkealla. Ei taso huono ole, en sitä väitä, mutta ainakin itselle t21 joukkuetta t18 ikäluokan jälkeen ei tee hirveän houkuttelevaksi se, jos taso ei kauheasti nouse edellisestä ikäluokasta.

2) Pelaajan näkökulmasta liiga houkuttelee varmasti jokaista junioria jolla sinne on paukkuja. Ymmärrän että vanhemmat, valmentajat yms. keskustelevat siitä minkä ikäisenä liigassa pitäisi pelata ja kuinka pelejä pitäisi juniori-ikäisenä pelata vielä t21 sarjaa ja esimerkiksi alempia naisten sarjoja, mutta t18 ikäisestä vanhenevalle tytölle (ainakaan itselleni) ne ei kuulosta ollenkaan houkuttelevalta. Jos mahdollisuuksia on liigaan ja on tavoitteet korkealla, ei kukaan pelaaja kieltäydy sellaisesta/jätä yrittämättä liigarinkiin koska voisi pelata t21/alempia naisten sarjoja. Itsellä ainakin on käynyt niin että olen jo n. 4-5 vuotta pelannut silloin tällöin naisten alempia sarjoja ja t21 pelejä, joten jos nyt pitäisi tyytyä pelkästään niihin, ei se tuntuisi yhtään oikelta tasolta. Tiedän että todella monella on sama kokemus, että on jo monen vuoden ajan haettu lisäpelejä juurikin t21 ja naisten alemmilta sarjatasoilta. Omasta mielestä ainakin top 4 t18 joukkueet voisi jopa voittaa kaikki 1. divisioona joukkueet, (eikä samaa voi ehkä(??) sanoa top 4 t21 joukkueista, en tosiaan ihan täysin ole perillä tämän kauden t21 sm tasosta) joten 1. divisioonaan tai t21 siirtyminen t18 sarjan jälkeen tuntuisi vähän paikallaan junnaamiselta.

Syitä on monia muitakin mutta nämä nyt tuli päällimmäisenä mieleen.

No mitä sitten ratkaisuksi? Se onkin hankalampi kysymys, mutta koitetaan nyt jotain kirjoittaa.

Ensinnäkin kokemuksistani huolimatta niin ainakaan vielä ei pitäisi mielestäni t21 sarjaa lopettaa. Ei pitäisi mitään muutoksia tehdä liian nopeasti, sillä siitä kärsisi monet pelaajat ja se aiheuttaisi luultavasti paljon ongelmia monellr. Huonoin ehdotus mitä olen lukenut oli ehdottomasti se että pelaajat lukittaisiin pelaamaan vaan omiin ikäluokkiin. Ikäluokan parhaille pitää ehdottomasti antaa mahdollisuus pelata vanhemmissa ikäluokissa, varsinkin tytöissä.

Itse ehdottomasti olen t19 sarjan kannalla, jonka myötä EHKÄ jopa t21 sarjan voisi jättää pois(?) mutta ei välttämättä silloinkaan. Olisi erittäin järkevää että sarja menisi ensinnäkin maajoukkueikäluokan mukaan, mutta varsinkin koulun kanssa samaan tahtiin. Olisi luonnollista, että jos t19 sarjan jälkeen nyt sitten vaikka lähtisikin sinne liigaan pelaamaan, niin olisi edellinen koulu saatu loppuun asti ja voisi samalla myös sitten hakea opiskelemaan. Tällä hetkellä eniten valintaa painaa se, että täytyisi mahdollisen muuton myötä myös lukiota vaihtaa. Tottakai lukion vaihto onnistuu, mutta kesken lukion vaihto toiseen kaupunkiin ei todellakaan ole se optimaalisin vaihtoehto ainakaan itselle.

Paljon jäi vielä sanomatta, mutta josko tämä riittäisi tältä erää. Palataan keskustelemaan jos tarpeellista, hyvää loppukautta kaikille ;).

Yski-IskäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.1.2022 17:25
Olen mielenkiinnolla seurannut tämän ketjun keskustelua. Varsin mielenkiintoista, ja palstan historiaan peilattuna hyvin laadustakin keskustelua. Hyvä niin.

Osittain samoja asioita on sivuttu myös tuolla T21 -ketjussa, kun on pohdittu mm. sarjan arvostusta ja mahdollista kehittämistä.

Varmasti sarjarakenteita on syytä miettiä ja kehittää, jos aihetta on, ja parempia malleja löydetään.

Olen kuitenkin Quaqamolen kanssa samaa mieltä.

Keskeisin ongelma ei ole rakenteet, vaan se että meillä on liian vähän pelaavia tyttöjä ja naisia.Heitä on ollut niukasti aiemminkin, mutta pandemia on pahentanut tilannetta.

Se, että meillä on kilpailevalla tasolla pelaavia aikuisia naisia liian vähän, johtaa siihen, että turhankin nuorena noustaan liigaan (tai muihin aikuisarjoihin). Tämä taas johtaa siihen, että suurin osa lahjakkaista T21 pelaajista ja osa T18 pelaajistakin pelaa liigaa, ja sitten näitä tyttösarjoja ei enää pelata ikäluokan parhaimmilla pelaajilla.

Ei tietenkään ole seurojen, valmentajien, pelaajien tai heidän vanhempiensa syy, että aikuisarjoihin mennään nuorena. Jokainen täysijärkinen taho ottaa tietysti jengiinsä parhaat käytettävissä olevat pelaajat iästä riippumatta.

Ongelmat eivät siis ensisijaisesti johdu sarjarakenteista vaan pelaajamääristä.

Ratkaisuja ei ole helppo keksiä, vaikka melko helppo on tietysti luetella tahoja joiden pitäisi vaikuttaa pelaajamääriin. Liitto, seurat, yhteistyökumppanit, valmentajat jne.

Konkreettisia keinoja pelaajamäärien nostamiseksi siis tarvitaisiin.

Liitto voisi kantaa kortensa kekoon. Edellisen kirjoittajan esittämä kannustinkorvaus on esimerkki hyvästä ideasta.

Liiton "Tyttösäbä on timanttia" - on ollut oikeansuuntainen projekti/prosessi, mutta nyt olisi aika uudistaa, elvyttää ja satsata siihen enemmän.

Nyt keväällä, kun pandemia toivon mukaan olisi lopullisesti hiipumassa, olisi oikea aika liiton johdolla kerätä yhteen oikeat tahot ja luoda konkreettinen ohjelma (tyttö)pelaajamäärien nostamiseksi.

Seurojenkin on oltava aktiivisia, Sulka hattuun EräViikingeille, joka on panostanut pääkaupunkiseudulla erittäin näkyvästi markkinointiviestintään, mm. ulkomainontaan, uusien harrastajien saamiseksi. Toivottavasti muutkin seurat ovat aktiiivisia, koska uset lajit kisaavat harrastajista erityisesti pääkaupunkioseudulla, mutta tietysti muuallakin.

Lisää aktiivisia valmentajia tarvitaan. Uusia "Matinkareja, Pienihäkkisiä" jne. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että yksittäiset valmentajapersoonat ovat intohimollaan pystyneet tuomaan nostetta lajille ja omilla alueillaan ovat keränneet uusia harrastajia lajin pariin. Heitä tarvitaan lisää, ja heille tarvitaan myös heidän ansaitsemaansa arvostusta.

On varmasti paljon asioita, joilla asioihin voidaan vakittaa. Niitä pitää miettiä, keksia, jalostaa ja ennen kaikkea toteuttaa. Konkreettisesti. Juuri näitä "kannustinkorvauksia".

Varmasti myös rakenteelllisia uudistuksia tarvitaan. Mutta onhan niitä helpompi miettiä ja toteuttaa, jos meillä on riittävästi pelaajia joilla palettia pyöritetään. Pitkälti pandemian seurauksena esimerkiksi aluesarjat ovat kuihtuneet.

Mielestäni valtakunnalliselle T21 -sarjalle on oma paikkansa. Tiedän paljon pelaajia, joille sarja on tärkeä. Osa heistä on pelaajia jotka haluavat kehittyä päästäkseen liigatasolle. Osa heistä ei haluakaan pelata liigatasolla, mutta nauttii pelaamisesta sm-sarjassa. Yhteistä heille kaikille on se, että heistä on kivaa pelata valtakunnallisella tasolla ikätovereidensa kanssa.

Jatketaan keskustelua ja pohdintaa.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus1.2.2022 1:18
"Ongelmat eivät siis ensisijaisesti johdu sarjarakenteista vaan pelaajamääristä."

Tässä päästään taas siihen klassiseen kysymykseen - kumpi on muna ja kumpi kana?

Jos unohdetaan hetkeksi isoimmat kaupungit Helsinki, Tampere ja Turku, sekä näiden paikkakuntien isot kärkiseurat, joilla on ollut joukkueet kaikissa tyttöjen SM-sarjoissa, ja mietitään asiaa laajemmin.

On paljon pienempiä paikkakuntia, joissa pelaajamassat ovat pienempiä. Joukkueita kasataan useasti kolmen, tai jopa 4-5 ikäluokan pelaajista, jotta pelaajia on riittävästi sarjatoimintaan osallistumiseksi. Ja kun pelaajamassa on pieni, ja ikähaitari iso, niin yleensä se tarkoittaa myös sitä, että tasoero pelaajien kesken jo oman joukkueen sisällä on iso. Näissä seuroissa / joukkueissa joudutaan myös tekemään kompromisseja sen suhteen, mihin sarjaan ilmoittautuu - meneekö sarjaan jossa osa pelaajista edustaa Y-edustuksella, vai sarjaan jossa iso pelaajista on "ali-ikäisiä"?

Monelle tämän kaltaiselle seuralle/joukkueelle valtakunnallinen sarja ei ole tasollisesti sekä etenkään taloudellisesti näille joukkueille houkutteleva. Jos aluesarjaa tai ylialueellista sarjaa ei ole tarjolla, niin käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää alueelliset aikuisten sarjat.

Kertaan tähän vielä aiemmin esittämäni luvut:

T21-ikäluokassa pelaa tällä hetkellä 13 joukkuetta. Kaikki joukkueet pelaavat SM-sarjassa, eikä 1.divisioona enää toteutunut. Ennen uudistusta joukkuemäärä oli 17 joukkuetta, jotka jakaantuivat SM-sarjaan ja 1.divisioonaan. Tätä edeltävillä kausilla joukkuemäärä oli yli 20 joukkuetta.

T18-ikäluokassa (ent. B-tytöt) pelaa uudistuksen myötä 23 joukkuetta, joista 19 joukkuetta pelaa valtakunnallista sarjaa, ja 4 joukkuetta Etelä-Suomen aluesarjassa. Millään muulla alueella ei enää aluesarjat toteutuneet. Ennen uudistusta joukkuemäärä oli 36, joista 10 pelasi SM-sarjaa, ja 26 aluesarjoissa. Tätä aiemmilla kausilla joukkueiden kokonaismäärä oli yli 40.

T16-ikäluokassa (ent. C-tytöt) pelaa uudistuksen myötä 48 joukkuetta, joista 18 pelaa valtakunnallista sarjaa, ja 30 aluesarjoissa. Ennen uudistusta joukkueiden kokonaismäärä oli about 60 tai enemmän.

Kokonaisjoukkuemäärä T21-T16 sarjoissa on tällä hetkellä 84. Ennen uudistusta se oli 110.

En ole edelleenkään huolissani SM-sarjoista, tai niihin pyrkivistä joukkueista. Kyllä noihin sarjoihin varmastikin aina vähintään se kymmenkunta joukkuetta löytyy oli ikäluokat tulevaisuudessa samat kuin nykyiset, tai jotain muuta. Olen huolissani niistä "muista" joukkueista ja junioripelaajista, jotka ajautuvat aikuisten sarjoihin, tai laittavat pelikengät naulaan siksi, että eivät pysty enää pelaamaan junnusarjoissa, koska niitä ei ole.

Alkuperäinen kysymys johon tarrasin kiinni oli se, että johtuuko ongelmat sarjarakenteista? En osaa sanoa johtuvatko ne - sen pystyn kuitenkin sanomaan, että nykyiset sarjarakenteet sekä pelimuodot eivät ainakaan tue tämän käsissämme olevan ongelman ratkaisua. Se, että T21- ja T18-ikäluokille ei ole tarjolla muita kuin valtakunnalliset 5v5 -sarjat, kaventaa se jo ennestään pientä pelaajamassaa, koska noissa ikäluokissa dropout on vahvimmillaan jo muistakin syistä. Jos nykyisistä harrastajista, ja tulevista T18-ikäisistä halutaan pitään kiinni, pitäisi heille pystyä tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja, kuin valtakunnalliset sarjat.

Nykyisten T21-T16 ikäluokkien osalta pelaajamassan kasvattaminen on epärealistista. Jos pelaajamassaa halutaan tuleviksi vuosiksi kasvattaa, niin a) nykyisistä harrastajista pitää pystyä pitämään kiinni turvaamalla heille sopiva sarjatoiminta, ja b) uusia harrastajia pitää pystyä saamaan sinne T10-T8 ikäluokkiin merkittävä määrä. Tämän osalta toivoisin, että seurat lähtisivät Salibandyliiton johdolla tekemään näkyvän pumppauksen korona väistyessä, jotta lajin pariin saataisiin suuri joukko niitä pienimpiä harrastajia. Jos tämmöisessä onnistuisi, niin sen vaikutukset näkyisivät sitten vajaan 10 vuoden päästä myös noissa vanhimmissa juniorisarjoissa.

tasapuolisuus on valttiaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus1.2.2022 9:35
Jos halutaan pitää tytöt lajin parissa on myös huomioitava tasapuolisuus.
Huono valmennus on ollut jo jonkin aikaa yksi syy miksi jotkin tytöt lopettavat. Omien lasten ja suosikkien epäreilu suosiminen ja muiden huono kohtelu...
ja ei kannata sanoa että on kestettävä, mutta jos antaa kaikkensa treeneissä, käy aktiivisesti siellä ja silti aina sivuutetaan ja muita suositaan usein ilman syytä niin miksi ihmetellä että tytöt lopettavat. Eipä muuta. mukavaa talven jatkoa ja pelien seuraamista

UthRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus1.2.2022 19:40
Meillä -04 tytöllä tällä hetkellä kirjotukset tärkeempiä,kuten myös syksyllä ja ens vuonna. Katselkoon itse mitä haluaa, jos ja kun johonkin kouluun tulevaisuudessa pääsee.

Kohta liigassa pelaavat 15v-tytötRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus4.2.2022 11:58
Yksi syy seurojen vähenemiseen on monien seurojen harrastama liian aikainen pelaajarekrytointi. Kun seurasta X viedään ne 2-3 parasta pelaajaa siihen huippuseuraan, niin sen jälkeen ollaan aika lähellä seuran X kuoppaamista ja monet pelaajat lopettavat samalla lajin.

Nyt pitää myös seuroissa katsoa peiliin. Ei ole todellakaan ainoa syy, mutta yksi niistä kylläkin.

HelmikuuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus5.2.2022 11:49
Tasapuolisuus on valttia -kirjoittajan
kanssa olen samoilla linjoilla.

Itse heittäisin pallon seurojen ja heidän
johtokuntiensa puoleen.

On onneksi paljon seuroja, mitkä oikeasti pyrkivät muodostamaan hallituksensa
eri osa-alueidensa osaajista.
Näillä seuroilla on selvät arvot, strategiat, visiot ja missiot. Hallituksen rakenne on ns.
terve.

Ja tämä terve rakenne heijastaa arvonsa yms.
ylhäältä alas ja alhaalta ylös.
Eli kaikilla on hyvä olla ja edustaa seuraansa

Mutta on myös ns hyvä veli -johtoja,
mitkä muodostuvat aivan vääristä perusteista.
Valmentajat valmentaa ja seurajohto johtaa.
ja mieluimmin johdossa on myös eri sukupuolia ja niitä osaajia.

Isät ja äidit (ainakin vanhempien ikäluokkien kohdalla) pois penkin takaa valmentamasta.
Tällöin ei ainakaan syntyisi epätasa-arvoa.

Mutta kun ei ole näitä hyviä valmentajia,
Ikävä kyllä.

Toivon kaikkea hyvää tyttösäbälle ja kaikille
seuroille ja heidän jäsenilleen.

Käyttäkää valtaanne viisaasti ja tasapuolisesti, niin valmennus kuin seurajohto.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus5.2.2022 13:02
"Huono valmennus on ollut jo jonkin aikaa yksi syy miksi jotkin tytöt lopettavat."

Valmennuksen ja valmentajien laatu on ehdottomasti yksi avaintekijä urheilussa. Siihen, millä tuota hyvyyttä tai huonoutta mitataan, ei ole yksiselitteistä vastausta. Henkilökohtaisesti arvotan vuorovaikutustaidot tärkeimmiksi ominaisuuksiksi valmentajalle, koska valmentaminen on perimmiltään ihmisten johtamista. Se, miten valmentaja kykenee kohtaamaan, kuuntelemaan ja innostamaan pelaajiaan ja synnyttämään luottamuksen, on avainasemassa. Toiseksi tärkeimmiksi taidoiksi nostan itse substanssiosaamisen - kuinka ammattitaitoinen valmentaja on valmentamansa asian osalta. Substanssiosaamiseen voidaan ajatella vaikuttavan valmentajan keräämä kokemus ja koulutus. Näiden olemassaolo ei kuitenkaan vielä itsessään tuo autuutta, tai niiden puute ei estä, etteikö voisi olla hyvä valmentaja. Kyseessä on aina kokonaisuus; valmentajan motivaatio tehtäväänsä kohtaan, ja sen päälle kokonaisosaaminen.

Asia joka on itseäni hiertänyt todella pitkään, on valmentajien saaman arvostuksen vähyys. Suuriosa valmentajista tekee lasten- ja nuorten valmentamista muun arkielämänsä ohella, käyttäen siihen vapaa-aikaansa. Yleensä vielä verkkaripalkalla, tai pienillä kulukorvauksilla. Silti heiltä odotetaan ammattilaisen tekemää tulosta. Tämä yhtälö on täysin kestämätön. On yleisesti tunnistettu ja tunnustettu, että valmentajan merkitys etenkin lasten- ja nuorten liikuntaharrastuksessa on yksi suurimmista - silti siitä ei yleisesti ottaen olla valmiita maksamaan. Sen tiedän, että erilaiset personal trainerit veloittavan kuntosaliohjauksesta alkaen 50?/h. Jos joukkueessa on 20 pelaajaa, ja jokainen pelaaja (tai heidän vanhempansa) maksaisi 50?/kk valmennuksesta, olisi se yhteensä 1000?/kk. Jos kaksi seuran joukkuetta palkkaisi yhteisen valmentajan, olisi se 2000?/kk. Uskallan väittää, että salibandyssa tuolla rahalla voisi olettaa saavansa jo hyvän valmentajan. Tuolla rahalla valmennukselta voidaan myös vaatia. Mutta jos valmentajalle tarjotaan vaan ne verkkarit, niin mitä tällöin voidaan odottaa saavansa, tai voidaanko vaatia yhtään mitään?

Mielelläni kuulisin mitä te muut olette mieltä, ja miten tämä asia todellisuudessa vuonna 2022 toimii - missä menee valmennuksen arvostus ja ammattimaistuminen?

HelmikuuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus5.2.2022 14:45
Hups ja pahoittelut.
Korjaanl/lisään heti lausettani.

Siis.. hyviä valmentajia ei ole joka oksalla.

Henkilökohtaisesti olen tavannut paljon
hyviä valmentajia, jotka siviilissäkin
saattavat toimia hyvinä ihmisjohtajina
työssään.

Olisi todella mahtavaa, ennenkuin seurat
alkaisivat rekryämään harrastajia/pelaajia
lisää, niin valmennus olisi myös jo kunnossa.

Ja edelleen hyvä valmennus aivan varmasti
poistaisi osaltaan pelaajakatoa.
Samoin seura ja sen johto arvoineen.

Kaikki kunnia sinunlaisillesi valmentajille
"Yksi koutsi vaan" ja tämä ei ole sarkasmia.

Ikävä lokakuuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus5.2.2022 14:59
?Isät ja äidit (ainakin vanhempien ikäluokkien kohdalla) pois penkin takaa valmentamasta.
Tällöin ei ainakaan syntyisi epätasa-arvoa.?


Jos on pätevä ?äiti/isä? valmentaja ja usein voi olla lisäksi omaa pelaaja taustaa lajista ja oma lapsi sattuu pelaamaan niin kuin se todella usein on niin onko se ongelma?

Väitän että valmentajat mahdollisesti jopa puolittuisivat jos vanhemmat otettaisiin pois valmentamasta.

Ongelmaksi se usein muodostuu muitten vanhempien arvostelusta ja syytöksistä oman suosimisesta jne.

HelmikuuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus5.2.2022 17:36
Olet aivan oikeassa " ikävä lokakuu",
valmentajien määrä puolittuisi ja se on
ikävää.

Omakohtaisesti olen aikanaan tämän
Puolisoni kautta kokenut, että ei toiminut
hänen valmentajana olo ja jälkikasvunsa
roolit samassa joukkueessa.

Parempi oli perhe/joukkuedynamiikan
kannalta että vanhempi ja lapsi ovat eri joukkueissa, omissa rooleissaan.

Tämä toimi hyvin. Eikä myöskään tehnyt
puolisostani huonoa valmentajaa eikä
lapsesta huonoa harjoittelijaa/pelaajaa.

Onneksi seurassa oli eri ikäluokkien joukkueita ja tarvetta innokkaalle valmentajalle siirtyä toisen joukkueen
mukaan.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus6.2.2022 11:36
"Isät ja äidit (ainakin vanhempien ikäluokkien kohdalla) pois penkin takaa valmentamasta. Tällöin ei ainakaan syntyisi epätasa-arvoa."

Samaa mieltä kuin ikävä lokakuu - jos isä/äitivalmentaja on ammattitaitoinen, niin en näe asiassa lähtökohtaisesti ongelmaa. Ammattitaitoinen valmentaja kykenee kyllä erottamaan valmentajan ja vanhemman roolit toisistaan.

Isä/äitivalmentajien työtä (kuten kenen tahansa muun valmentajan työtä) helpottaa oleellisesti se, että joukkueelle on määritetty selkeä toimintaideologia, arvot ja säännöt, joihin myös valmentajan toiminta perustuu. Jos on sovittu että kaikki pelaa, niin tällöin kaikki pelaa. Jos on sovittu, että kilpaillaan ja pelataan tuloksesta, niin tällöin valmentaja tekee pelaajavalinnat ja peluutuksen sen mukaisesti, katsomatta kenen lapsi kukakin on. Hyvien vuorovaikutustaitojen avulla valmentaja kykenee myös viestimään ja perustelemaan omaa toimintaansa niin pelaajille kuin heidän vanhemmilleen.

Yleisesti ottaen; jotta valmentajan (isä/äitivalmentajan tai kenen tahansa valmentajan) toimintaa voi arvioida tasa-arvoiseksi tai epätasa-arvoiseksi, pitää olla olemassa kriteerit joilla toimintaa arvioidaan. Tiedän kokemuksesta, että moni vanhempi ja jopa lapsi ajattelee klassisesti tasa-arvon olevan esimerkiksi sitä, että jokainen joukkueen jäsen saa pelata yhtä paljon - tai että jokainen joukkueen jäsen saa ylipäätään pelata. Kuten edellä jo kirjoitin, niin tämän asian määrittää joukkueen toimintaideologia, säännöt ja arvot. Jos niissä on sovittu, että kyseessä on kilpajoukkue, joka pelaa tuloksesta, niin tällöin se hyvin usein tarkoittaa sitä, että peliaika ei jakaannu tasaisesti. Tasa-arvoa voidaan kuitenkin katsoa olevan esimerkiksi se, että valmentaja huomioi ja opastaa kaikkia pelaajia harjoituksissa - ei pelkästään niitä parhaita.

Jos vielä mietitään hieman perisuomalaisuutta, niin uskaltaisin väittää, että valtaosa isä/äitivalmentajista tarkastelee omaa lastaan muita kriittisemmin, ja asettaa riman omalle lapselleen jopa korkeammalle kuin joukkueen muille pelaajille, koska kyllä se siellä valmentajankin takaraivossa jyskyttää, että oma toiminta ei saa näyttää oman lapsen suosimiselta. Tältä osin isä/äitivalmentajuus voi olla jopa negatiivinen asia omalle lapselle.

Toinen asia jonka uskallan esittää faktana ilman tutkittua tietoa, on se että hyvin usein isä/äitivalmentajat ovat joukkueen "parhaiden" pelaajien vanhempia. Tai ainakin näin se on omien havaintojeni mukaan pääsääntöisesti mennyt. Tällainen asetelma on luonnollisesti omiaan aiheuttamaan tunnetta ja keskustelua isä/äitivalmentajan tasa-arvoisuudesta, jos hänen oma lapsensa pelaajan omaa hyvyyttään pääsee pelaamaan paljon, ja joku toinen vähemmän. Onko tällainen tunne ja keskustelu sitten asiallista vai asiatonta, riippuu edelleen siitä, mitä joukkueen toimintaideologia, arvot ja säännöt ovat.

Sen sijaan, että itse kritisoisin isä/äitivalmentajia, minä kannustan kaikkia vanhempia osallistumaan lapsensa harrastukseen eri rooleissa, ja näin mahdollistamaan omalle lapselle laadukas harrastus. Omien kokemusteni mukaan valitettava trendi on se, että ns. "perävalovanhemmuus" on vuosi vuodelta kasvamaan päin; lapsi ajetaan autolla hallin ovelle, ja ainoa asia mikä vanhemmista näkyy joukkueelle tämän jälkeen on auton perävalot. Tämä on mielestäni todella surullista.

HelmikuuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus6.2.2022 15:41
Iso kiitos yksi koutsi vaan -nimimerkille.

Kuulut selvästi siihen järkimarginaaliin
ammattitaitoisia valmentajia (ja tämä ilman
sarkasmia), jotka oikeasti toimivat suurella sydämellä.

Toivon, että muutkin valmentajat, joilla voi vielä olla se "kutsumus" hakusessa lukevat mielipiteitäsi/faktaa ajatuksella.

Mielestäni ei yhtään pois heiltä myöskään,
jotka kohtaavat toisenlaisia kokemuksia.

Nämä negatiiviset kokemukset voivat ja ovat
aiheuttaneet myös ns. ennenaikaista pelaaja/hatrastsjakatoa. Yksi syy, ei varmasti suurin.

Kutakuinkin näin..."ihminen on vain outo luonnonoikku, harvoin yhteisön etu menee oman edun edelle" . Siiteeraus Raimo
Tässäkin lauseessa voi olla vinha perä.

Mitalilla on kaksi puolta, niin myös näillä säbäasiolla. Kenen silmin katsoo.

Peace&Respect

EXkoutsiRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus9.2.2022 12:47
Hyvää keskustelua valmennuksen laadun tärkeydestä. Nostaisin sellaisen näkökulman vielä tähän mukaan että seuran tarjoama tuki valmennustiimeille on todella tärkeässä roolissa myös. Oma kokemus valmennustyöstä ja sen haasteista värittyy valitettavasti sillä että seuran johtoa ei kiinnostanut tyttöpuoli lainkaan. Räikeimpinä esimerkkeinä seuran järjestämä tapahtumapäivä jossa kaikilla yhteinen joukkuekuvaus - joukkueellemme ei edes muistettu ilmoittaa koska pitää olla paikalla. Tai tietysti se että tulevan kauden vuorokartoissa ei muistettu edes mainita koko joukkuetta. Aika ja energia kului siihen kun joutui järjestämään näitä poikajoukkueille automaattisesti tarjottavia asioita.

Tyttösäbästä huolissaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus10.2.2022 11:37
Yksi koutsi toi hyvin esille mielestäni sen tärkeimmän. Hyvä valmentaja on myös hyvä ihmissuhdejohtaja ja jos tämä osa-alue ei toimi, niin sitä on vaikeaa ellei mahdotonta korjata muilla hyvillä ominaisuuksilla. Meillä jopa aivan huipulla on valmentajia, joilla tässä on erittäin suuria haasteita.

Seuraavaksi tulee eli edelleen samaa mieltä "yksi koutis vaan" kanssa se substanssiosaaminen ja näyttää aika harvoin nämä kaksi tärkeintä ominaisuutta kohtaavan vahvana.

Ja jottei yksikään näitä lukeva valmentaja pahastuisi, niin eihän se ole kenenkään valmentajan vika vaan ennemminkin järjestelmän, jossa valmentajien koulutukset ovat vähän mitä sattuu ja onko siellä osaavia kouluttajia riittävästi?

Toisaalta taas lähinnä harrasteluna tekeminen tekee tilanteesta haasteen, kun korvaukset ovat pieniä, niin panostaminen on usein samaa tasoa. Olen nähnyt vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana kymmeniä valmentajia, jopa erittäin läheltä ja kyllähän osaamisen taso vaihtelee laidasta laitaan, useimmilla on hyviä vahvuusalueita, mutta kokonaisuus on harvalla vahva. Puhun siis aivan liigatasosta myös.

Enkä tässä yritä väittää, että itse pystyisin olemaan se vahva valmentaja, mutta kuitenkin lajia ja urheilua hyvin tuntevana sekä runsaasti yritys- sekä johtotason valmennusta nähneenä sekä suorittaneena on mahdollisuus arvioida osaamista.

Iso hatunnosto kaikille valmentajille, on hienoa, että jaksatte tehdä sitä työtä. Seurojen ja liiton kannattaisi katsoa peiliin, onko tuki riittävää? Valmennuksen merkitys pelaajien sekä joukkueiden määrässä on todella merkittävä.

EnchilladaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus10.2.2022 23:38
Ihan mielenkiinnosta.. nimetkää hyviä juniorivalmentajia ja kertokaa mikä tekee kyseisestä valmentajasta hyvän. Varmasti löytyy eri sarjatasoilta ja erilaisia persoonallisuuksiakin? eli jos hyvässä hengessä ja posilla?

JärkkyäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus13.2.2022 14:40
Minkälainen valmentaja peluuttaa kipeitä pelaajia samalla kun penkittää muita vain voitonkiilto silmillään?

JuttaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus13.2.2022 16:02
Voisiko järkkyä vähän avata mikä sarja?
Oliko paljon pelaajia penkillä ?
Monellako pelaajalla pelattiin?
Mistä tiedät jonkun olleen kipeä?
Voitettiinko tällä teolla?
Jos voitettiin niin mitä voitettiin?
Eikö asiasta voi laittaa valmennukselle kyselyä?

FK

KummastunutRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus13.2.2022 16:37
Onkohan sillä merkitystä missä pelissä?
Hyvä valmentaja huomioi ettei sairaana pelata, vakuutuskaan ei korvanne jos jotain vakavampaa seuraa....

KummastunutRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus13.2.2022 16:39
Onkohan sillä merkitystä missä pelissä?
Hyvä valmentaja huomioi ettei sairaana pelata, vakuutuskaan ei korvanne jos jotain vakavampaa seuraa....

JuttaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus13.2.2022 19:09
Näitä tuuleen huuhtelusta on nykyään liikaa.

Toivottavasti ei olla ainakaan tietoisesti peluutettu kipeenä olevia ja varsinkaan tähän maailmanaikaan.

Järkkyällä on tähän esittää faktaa niin esiin vaan. Onko siis ollut koronaa ja ei olla noudatettu suosituksia? Vai oliko vielä pelin päätyttyä kynttilät nokassa tai ääni lähtenyt oliko lääkärikin kieltänyt vai mistä tiedät että oli kipeenä?

Oliko 16-19 vuotias tyttö ilmoittanut peliin valmistamassa treeneistä ettei voi tulla, kun on kipeenä ja treenit oli nyt perjantaina ? Ja poks ilmaantuikin lauantai aamuna silmät punottaen pelipaikalle?

Toivottavasti järkkyä valitsee tulevalle kaudelle seuran ja joukkueen järkevästi.

hmmmRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus14.2.2022 17:04
Jutta, tuuleen huutelua... ja muut.
eikä tässä ole sama asia kun heti haukutaan ja kritisoidaan jos joku tuo jonkun asian esille. Tuskin ottaa esille jos ei ole totta... no paras puhua ja kritisoida muita kun on itsekin heti haukkumassa :D
on kyllä taas järkeä tässä.

on kai se että tietyt saa kirjoittaa mitä haluavat ja toiset eivät.
Ja ettehän te tiedä jos asiasta on otettu yhteyttä seuraan tai joukkueeseen....

ei kyl yhtään jaksa enää näitä besserwissereitä lukea.

Hyvää jatkoa kaikille.
ja hyviä pelejä

Kiinnostunut pelaajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.3.2022 9:20
Eihän tämä tänne nyt kuulu mutta, länsirannikolla kaksi seuraa heittää hynttyyt yhteen!

tottamaar kuuluuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.3.2022 9:59
ja seurat oli?

näin on Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.3.2022 16:59
classicissa pelataan 2 kentällä vaikka penkillä istuu hyviä pelaajia

.Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.3.2022 17:02
ei penkillä istu hyviä pelaajia jos joukkue pelaa kahdella kentällä?

:Re: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus31.3.2022 17:21
Classicin naisissa voi olla, mutta parempi istua siellä penkillä kuin seistä. Junnuja ne näyttää muutama olevan ja heidän aikansa kyllä tulloo vielä.

Tyttöjoukkueissa en ole samaa huomannut.

seuratoimijaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus14.4.2022 11:07
Tässä alkaa pikkuhiljaa katse siirtymään kohti ensi kautta ja sarjailmoittautumisia.
Ovatkohan kaikki tämän kauden T-18-valtakunnallista sarjaa pelaavat joukkueet ilmoittautumassa edelleen valtakunnallisiin vai palaavatko alueellisiin sarjoihin eli saataisiiko esim. Etelä-Suomeen isompi alueellinen kilpasarja?

FaniRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.4.2022 7:49
Onpa hienoa että tyttöjen SM sarja mitalit jakautuvat tänä keväänä ainakin seitsemään eri seuraan ja eri puolille Suomea.

T16
Factor Kontiolahti
Ervi Helsinki
Classic Tampere

T18
Classic Tampere
Wirmo Mynämäki
SaiPa Lappeenranta

T21 vielä avoin
Loisto Turku
SSRA Oulu
PSS Porvoo
Wirmo Mynämäki

Tämä tekee hyvää koko tyttösäbälle

TytötRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus26.4.2022 8:55
ensi kaudelle kun vielä saadaan T21 ja T18 sarjat väistämän toisiaan, sekä playoff sarjat t16 ikäisille niin avot!


tsemppiä vielä T21 pelaajille ympäri suomen

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus4.5.2022 18:16
Savo-Karjalan alueella ei ole näköjään jääty voivottelemaan, vaan on laitettu ns. työrukkaset käteen.

https://salibandy.fi/fi/uutiset/savo-karjalassa-pienpeleja-ensi-kaudella-nuoremmille-ikaluokille/

Olkoonkin, että viilaukset on tehty P/T14-ikäluokkiin ja siitä alaspäin, niin suuntaus on oikea => enemmän alueellisuutta ja tarvittaessa pelimuotojen muokkausta.

Kuten jo omissa kirjoituksissani toin aiemmin esiin, niin elämme eräänlaista murrosvaihetta, jossa harrastajamäärät ovat putoamassa, ja tietyissä ikäluokissa (T18 ja T21) ei saada enää edes muita kuin SM-sarjoja pystyyn. Tarvittaisiin kokonaan uudenlaista lähestymiskulmaa ja otetta.

Toivoisin todella, että jollain alueella kokeiltaisiin esim. T19-aluesarjaa 1+3 muotoisena pienemmällä kaukalolla. Tuollaiseen sarjaan osallistuminen vaatisi käytännössä vain n. kymmenkunta tyttöä. Kynnys osallistumiseen olisi matala, ja pelipaikkojakin löytyisi varmasti huomattavasti helpommin.

Ja jotta kukaan ei nyt vedä vääriä johtopäätöksiä, niin valtakunnallisten sarjojen osalta en ole muutoksia esittämässä.

Pelaajat, joiden ajattelisin olevan tuon alueellisen sarjan kohderyhmää, ovat täysin eri sektorista kuin valtakunnallisiin sarjoihin tähtäävät.

Yksi koutsi vaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus11.5.2022 20:46
Muutama tunti on vielä ilmoittautumisaikaa jäljellä, mutta näyttäisi vahvasti siltä, että tyttöjen valtakunnallisiin sarjoihin ilmoittautuu odotetusti hieman vähemmän joukkueita, kuin viime kaudella.

T21 SM-SARJA
21/22: 13 joukkuetta
22/23: 15 joukkuetta

T18 VALTAKUNNALLINEN
21/22: 19 joukkuetta
22/23: 16 joukkuetta

T16 VALTAKUNNALLINEN
21/22: 18 joukkuetta
22/23: 14 joukkuetta

KAIKKI YHTEENSÄ
21/22: 50 joukkuetta
22/23: 45 joukkuetta

***

En tiedä pitäisikö sinällään olla yllätys, mutta T21-sarjaan ei ole tämän hetken tietojen mukaan osallistumassa yhtään joukkuetta Turusta. Viime kaudella mukana olivat niin Loisto kuin TPS:kin.

On myös jollain tapaa "outoa", ettei F-liigan mestaruuden voittaneella TPS:llä ole juniorijoukkuetta yhdessäkään valtakunnallisessa sarjassa.

Kolmas huomio; viime kaudella T21-sarjassa yhteisjoukkueen muodostanut Häme Stars on näköjään laittanut tällä kaudella hynttyyt yhteen Pirkkojen sijaan Kooveen kanssa.

TätiVaanRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus11.5.2022 20:54
Olisiko Koovee tarjonnut HämeStarsin pelaajille mahdollisuutta pelata Fliigaa A:n puolella, ja tästä syystä vaihto Pirkoista Kooveehen? Pirkat myös mukana T21:ssa.

Toivotaan että vielä tulisi ilmoittautumisia ja päästäisi samoihin joukkuemääriin kuin viime kaudella - ja tietty mieluusti sen yli :)

SuhkuRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 6:17
Ei taida HämeStarssin 05-07 pelaajat vielä Liiga A:ssa pärjätä.

BoomeriRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 8:23
Hienoa että saadaan joukkueita lisää KooVee/hämestars yhteistyöstä T21 sarjaan.

T21 SM-SARJA
21/22: 13 joukkuetta
22/23: 15 joukkuetta

T18 VALTAKUNNALLINEN
21/22: 19 joukkuetta
22/23: 16 joukkuetta

T16 VALTAKUNNALLINEN
21/22: 18 joukkuetta
22/23: 14 joukkuetta

tuosta jo huomatavissa sarjajärjestelmien vaikutukset T16 sarjaan ja jos tulevalle vuodelle T18 ja T21 ei tule väistämään karsintojen osalta toisiaan on kaudelle 23/24 enään noin 10 joukkuetta per sarja.

Liitossa tarvitaan oikeasti nyt tekoja.

KOLME KOVAA!

1. T21 ja T18 sarjat väistävät toisiaan

2. T16 SM sarja playoffeilla ja jopa karsintojen jälkeen yksittäisille peleille tai niin että 2x 15min tehokasta.

3. Noi kaksi ensimmäistä pitää toteutua niin että kohta 1 on jo tulevalle kaudelle ja kohta 2 kahden vuoden sisään muuten meillä on tulevaisuudessa noin 30 joukkuetta SM sarjoissa T21-T16!

LiitonmiehetRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 8:42
Kopioitu

Kuinka hyvin tämä toteutui?

kommentteja

Kausi 2021-22 on Salibandyliiton ja suoratoistopalvelu Solidsportin keväällä 2020 tekemän kaksivuotisen jatkosopimuksen jälkimmäinen kausi Salibandyliiton alaisten sarjojen kaupallisista lähetyksistä, joten muutoksia viime kauden käytänteisiin ei ole tullut.

Sopimuksen mukaan Solidsportilla on yksinoikeus maksullisiin ottelulähetyksiin Salibandyliiton alaisten juniorisarjojen sekä aikuisten sarjojen osalta.

Juniorisarjat kattavaan sopimukseen kuuluu, että Solidsport näyttää laadukkaasti tuotettuina myös P21 (ent. A-pojat), T21 (A-tytöt), P18 (B-pojat) ja T18 (B-tytöt) loppuottelusarjat. Solidsport näyttää P21/T21- ja P18/T18-ikäluokkien loppuottelusarjat vähintään kahden kameran selostettuina tuotantoina sisältäen ottelugrafiikat ja zoomaavan kameran.

Alla olevat kysymykset ja vastaukset koskevat kaikkia Salibandyliiton juniorisarjoja P21/T21:sta P8/T8-junioreihin, miesten sarjoja Suomisarjasta aina 6. divisioonaan asti sekä naisten 1.?4. divisioonia.

Miesten Divarin osalta on tehty erillinen lähetyssopimus. Siitäkin lisätietoa UKK-osiossa jäljempänä.

F-liigan kaupallisia oikeuksia, ja täten myös lähetyksiä hallinnoi Salibandyliiton omistama SSBL Salibandy Oy, joka tiedottaa elokuun aikana F-liigan lähetyksistä kaudella 2021-

JJRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 13:29
Jos T16 valtakunnalliseen on todellakin vain 14 ilmoittautunutta joukkuetta, onko enää mielekästä pelata karsintoja ollenkaan vai olisiko jo järkevämpää laittaa suoraan SM-sarja pystyyn 14 joukkueelle. Kaksinkertainen runkosarja yksittäispelein 3 x 20min tehokasta peliaikaa ja normaalit playoffit-perään kahdeksalle parhaalle.

ValmentajaRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 15:03
JJ: lle olen kanssasi aivan samaa mieltä toisi T16 sarjaan mielenkiintoa näin paljon enemmän ja joukkueet saisivat rauhassa keskittyä kauden aloittamiseen.

isäRe: Tyttösarjojen nykytila ja tulevaisuus12.5.2022 16:33
Samoin ehkä T18 kannattaa jakaa joko maantieteellisiin lohkoihin tai sitten 8 liigaan ja 8 divariin.

Toisaalta, 16 joukkueen kaksinkertainen sarja ilman karsintoja tuo vain muutaman tapahtumakerran enemmän kuin pienemmät sarjat ja karsintatapahtumatkin.

Hankalia päätöksiä, onneksi ei tartte itse päättää



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: